perjantai 23. joulukuuta 2011

Silakanruoto

Kit alkaa olla taas kaljuimmillaan. Ja juoksujen aikaan kertynyt massakin on kadonnut, koira on taas solakkaSilakka, joka syö tällä hetkellä jo enemmän kun Nuka! Melkoista vaihtelua tuossa sen painossa vaikka ruokamäärä pysyisi samana. Pakko oli siis lisätä ruokamäärää, ettei se ihan kuihdu pois. Samahan oli edellisen juoksun jälkeen viime keväänä.

Ja intoa ja virtaa on kuin pienessä kylässä. Se on viimeaikoina saanut lisänimen Virtapiikki. Riepottaa leluja ja Nukaa, on vähän väliä repimässä sukkia jalasta tai muuten kertomassa että "on tylsää", jos ei mitään tehdä. Kyllä se silti työpäivisin pääasiassa nukkuu kuitenkin.

Ollaan me treenattukin, vaikkei enää niin paljoa, kun vakkaritreenit on tauoilla. Maanantaina Veikkolan vuorolla tehtiin visiin vähän sitä sun tätä. Kontakteja, leieröin sekä puomia että keppejä, etäohjausta, eteenmenoa, takaakierron pyöristämistä yms yms. Sen lisäksi vähän tottisteltiin ja tehtiin pk-hyppyä n. 70-80cm korkuisena, myös noudolla, mutta kapulana oli vaan ohjatun kapula, joka hallin reunalta löytyi, kun en ollut älynnyt ottaa omaa mukaan. Hyvin toimii, eteen luovutuksessa olis vielä vähän petrattavaa. On ajoittain väljä ja vino, jos ei auta. Muuten varsin kivaa menoa taas.

Keskiviikkona käytiin ihanassa pikkupakkasessa ja sentin hangessa Nummelan tyhjällä lentokentällä lenkillä. Ei ristinsielua. Aavojen australian tasankojen keepi vissiin pääsee oikeuksiinsa siellä aukealla, kun se mennä painalsi kuin viimeistä päivää. Ikinä se ei metsässä juokse noin paljoa mitä tuolla. Hauska :)

Lenkin jälkeen sitten tottisteltiin tyhjällä parkkiksella. Tein seuruuta pallolla, mutta siinä vähän häiritsee se, että palkkauksen jälkeen keepi jää sinne jonnekin omaan silmä-jumiinsa ja se pitää sieltä herätellä ja nostaa, jos meinaa jatkaa. Eli parempi välipalkka olis ollut nami ja lopuksi lelu. Lisäksi yritettiin tehdä jäävien erottelua, mutta kun ei pysty. Nyt se sitten vuorostaan osas seisoa, muttei istua. Äh. Ja luoksetuloja tolpan kiertamisen kautta: suoria vauhtipalkalla, pari pysäytystä, pari eteentuloa (ei osaa ilman apuja, pitäs vahvistaa kovasti!). Mutta pääasiassa kuitenkin leikittiin, paljon.

Olen tässä miettinyt jo hieman ahdistuneenakin, että nyt talvella pitäisi viilata tuota pk-tottista kuntoon - oikeasti! Samalla treenillä vois sit keväällä käydä tekaisemassa sen tokon avo-ykkösen. Ehkä. Kunhan sais aikaiseksi.

Ei kommentteja: