sunnuntai 10. syyskuuta 2017

TK2 My

Sunnuntaina 10.9. kisattiin Myn kanssa tokon piirimestaruuskisoissa Järvenpäässä. Oltiin mukana Vekoran joukkueessa avoimessa luokassa, tavoitteena saada vielä se yksi 1-tulos ja TK2. Tavoite saavutettiin! Ja joukkueemmekin oli lopulta yhteistuloksissa neljäs.


My osaa avoimen liikkeet hyvin, mutta ongelmat tulevat yleensä häiriössä, kun ei pysy skarppina ja tekee typeriä virheitä. Tätä on yritetty viimeaikoina treenata, mutta on vielä selvästi kesken. Taidot kuitenkin riitti, ja Pikkumusta pystyi pitämään pakan kasassa ja tekemään liikkeet riittävän hyvin siitä huolimatta, että ennen kunkin liikkeen alkua sen ajatukset olivat jossain ihan muualla. Se yritti bongata kaiken mitä kentällä näki, merkit, törpöt, nauhat, viereisen kehän tapahtumat, yleisön, tuomariteltan jne. Siinäpä sitä riittää työsarkaa. Nyt katse kohti voittajaa, tai oikeastaan sen taakse ja suoraan kohti EVL:äään, mutta toki välissä pienenä hidastuksena toimiva VOI on otettava treeneissä huomioon.

Tuomarina toimi Susanna Berghäll. Liikkeet suoritusjärjstyksessä (en kyllä oikeasti muista enää missä järjestyksessä ne tehtiin eikä tullut videota):

Paikallaistuminen 10
Liikkeestä seisominen 10
Merkinkierto 10 Oho, My juoksi ainakin 5m merkin ohi ja ehdin jo miettiä mihin lie menossa.
Seuraaminen 8,5 Täyskäännöksessä väljä, peruuttaessa ei lähtenyt heti mukaan, mutta muuuta puutetta en tiedä, eihän se nyt mikään hyvä toki ollut, ja jos se taas olisi ollut normaali hyvä treeniseuruu, se olisi ollut tiivis.
Luoksetulo 8 Ei taaskaan mennyt ekalla maahan liikkeen alussa, murrr... itse liike täydellinen, toki saisi tulla edelleen lähemmäs edessä.
Ruutu 10 Tää oli oikeasti täydellinen!
Estehyppy 8,5 Törkeä! Hypyn jälkeen eteentulossa läiämäisi tassulla mua reiteen ennenkun alkoi asetella itseään istumaan.
Kaukot 9 Tokassa istumisessa siirsi peppua hieman eteenpäin ja vikan maahanmenon jälkeen haukotteli naukaisten kuin kissa
Liikkeestä istuminen 9,5 Puoli pistettä meni ehkä omasta vilkaisustani.
Nouto 9,5 Oujee!! oli hieno, teki myyräloikkaa kapulalle, mutta samalla kääntyi ilmassa ottamaan kapulaa - yleisö oli ollut haltioissaan. Palautus yllättävän hyvä, istui, sopiva etäisyys, ei pahasti purrut, vaikka itse toki toivoisin vielä lähemmäs.
Kokonaisvaikutus 9,5 Tuomari totesi, että hienon näköistä tekemistä, mutta oli viittävaille että pysyi vielä lapasessa. Aijaa, oikeasti My oli taas normaalia matalammassa vireessä. Silleen sopivasti, mutta vähän korkeamman vireen olisin ehkä toivonut, mutta kun ei oikein uskalla hirveästi nostattaakaan. Eniten ärsytti, ettei liikkeiden alkuun keskittymisestä ollut tietoakaan. Siihen nähden se teki liikkeet ihan superhienosti!

Tulos AVO1 298p KP TK2. 4./18 sijoitus. 

Hävittiin 3.sijasta 2 pistettä ja voittajallekin vain 4 pistettä. Hukattiin mm tuohon luoksarin alun maahanmenon kaksoiskäskyyn se 6p, siinä meni voitto - harmittaa... Miten typerä ja turha virhe! Ja minä vielä ennen kehäänmenoa otin jonkun kerran maahanmenoa, ja huomautin, kun ei mennyt. Argh! Typeristä pikkuvirheistä pääsis eroon, jos koira keskittyis siihen mihin pitää...

Katseet kohti evl:ää! Välissä tosin on joku voi voi -luokka. 

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Kesä 2017

Kesä mennä vilahti varsin haipakkaa, mutta eipä tässä ole ollut suurta raportoitavaa.


Kesäkuun ekalla viikolla oltiin jälleen pohjoisessa, ensin muutama päivä Luostolla/Pyhällä retkeilemässä ja sen jälkeen Saariselällä pelastuskoirailemassa. Ihan liian lyhyt aika taas. Kelit oli alkuun loistavat, +4 ja ajoittain satoi lunta(!), loppuviikosta kuumeni niin, että vikat päivät Saariselällä vietettiin lähes helteessä, puuh. Puolen metrin hangetkin ehtivät sinä aikana sulaa. Lunta oli kuitenkin reissun alussa niin paljon, että tuntureille ei ollut mitään asiaa, joten retkeily oli suoritettava alarinteissä ja kuruissa.

Isokurussa 3.6.2017

Pyhällä satoi lunta 3.6.2017 

Saariselän treeneissä My treenasi kiintorullaa ja Kitty jälkeä. Myn rulla toimi hienosti (koko keväänähän me ei olla hakua treenattu), Kittyn jälki vaihtelevasti. Harhajälkitreenissä se lähti kaikille harhoille ja jäljennostotreeneissä se nosti kaikki jäljet tieltä poispäin, vaikka joka toinen olisi mennyt toiseen suuntaan. Itse jälkihän sillä kyllä sujuu.


 Onnellinen jäljen päässä keppinsä kanssa

Kaunispäällä 8.6.2017

Kesäloma vietettiin ihan kotosalla, ei päästy edes merelle. Satsattiin sopivan viileiden kelien myötä metsälenkkeilyyn ja tehtiin pitkiä lenkkejä kotimaastoissa. Koirat kävi uimassa 2-3 krt viikossa ja kuumempien kelien aikaan parikin kertaa saman lenkin aikana, kun lenkki vei metsälammelta toiselle. Ja näiden uiminenhan ei ole mitään pientä kastautumista, vaan maanista ympyrän uimista niin kauan kunnes tulee kylmä tai lähden kävelemään pois lammelta. Mytä ei meinaa nykyään saada edes käskemällä pois vedestä. Kittyn uiminen on jostan syystä vähentynyt selvästi, johtuiko kylmistä säistä.



Syyskauden alettua on treenattu ahkerasti tokoa. Myn kanssa on yritetty keskittyä enemmän kaikenlaisiin muihin juttuihin kuin itse liikkeiden viilaamiseen. Tarkoitus olisi loppuvuodesta päästä starttaamaan voittajassa, vaikka osa liikkeistä on vielä ihan kesken. Kitty on hinkannut lähinnä evl:n eteenmenoa, kiertohässäkkää ja peruuttamista. Siinä sitä onkin, enkä tiedä oppiiko se ikinä sitä hässäkkää niin, että kykenisi tekemään sen heti ekayrittämällä oikein - melko turhauttavaa.

Kuva Caro Lassheikki

My agitreenitkin alkoi kesätauon jälkeen, ollaan taas uudessa ryhmässä ja sen lisäksi valkkuryhmän tuuraajina. Tosi hyviä treenejä on jo ollut. Ohjaaja on ollut hieman rampa, joten agikisaaminen on ollut tauolla koko kesän. Saa nähdä onko musta vielä kisaamaan, vai alanko kohta etsiä Pikkumustalle lainaohjaajaa.

Kuva Caro Lassheikki

Elokuun alussa oltiin extempore Padasjoella Espoon pelastuskoirien leirillä höntsäilemässä. My harjoitteli taas kiintorullaa, mutta jouduttiin palaamaan ihan alkuun ja homma meni vähän puihin. Osittain lainarullan vuoksi, koska olen hukannut meidän oman norskin - katastrofi! Kitty pääsi tekemään vain perjantain yöetsinnässä jäljennostotehtävän, jossa se lähes kilsan polkukävelyn jälkeen nosti jäljen hienosti ja ajettiin sitä varmaan 150m - väärään suuntaan. Nice. Mutta osasi se sitten hienosti ajaa sen jäljen myös toiseenkin suuntaan n. 1,5m korkeassa heinikossa/saniaisikossa.

My kiintorullatreenissä. Kuva Jari Miettinen