Saksalaisii, hollantilaisii, päällejuoksuja ja tokoakin

Tiistaina mentiin kaverin kanssa AST:n kentälle treenaamaan persjättöjä ja saksalaisia. Nanna-koutsi oli kehittänyt oman version saksalaisesta, jonka nimesi hollantilaiseksi. Ja oli muuten toimiva, ja paljon helpompi tehdä kun saksalainen, johon mun kroppa ei meinaa millään taipua.

Piirsin samaan kuvaan molemmat radat, ekalla radalla oli rengas, tokaradalla vaihdettin sen tilalle tavallinen hyppy. Eli persjättö renkaalla 5, ja saksalaista 11 hypylle. Tokaradalla (nro 21-27) saksalainen 24:lle ja 26:lle. Tuohon vikaan sitten kokeiltiin myös sitä hollantilaista, eli ei oteta koiraa vastakädellä vaan koiranpuoleisella kädellä hypyltä yli vastaan ennen persjättöä. Helppoa!

Keskiviikkotreeneissä oli ennakoivaa valssia ja päällejuoksua, huhhuh taas. Samoja esteitä mentiin vuorotellen eri päin, vähemmästäkin menee sekaisin.

Eka päällejuoksu 3-putkelle, toinen 5:lle. Ennakoiva valssi 8:lle ja välistäveto. Sama homma 15-16. Sylkkäri 16-17 ja päällejuoksu 18. Helppoo, jos osaa. Ostetaan malttia ohjaajalle, ja punnukset käsiin. Keepi oli pätevä, kuinkas muuten.

Torstaina käytiin ensin paikallamakailemassa Oittaalla ja vähän leikittiin häiriöksi, kun toinen paikallamakas BH-koemaisesti. Siitä sitten huristeltiin Masalaan joukkuetreeneihin (meitä tosin oli vaan kaksi). Pohdin etukäteen, että miten ihmeessä treenattaisi sitä liikkeestä seisomista, että saisi epäonnistumisia joita korjata. Kiitos neuvojan, päädyttiin tekemään sarja liikkeestä maahan-luoksetulo-liikkeestä seiso kisamaisesti, eli ei palkkaa välissä vaan palkka tulee vasta seisomisesta. Ja sieltähän se paine löytyi, keepi oikeen liukui maahan heti liikkeen alussa. Eli ongelma on muutenkin epävarma liike (tai hyvin voimakkaasti maahan menevä koira), joka on monen palkkaamattoman liikkeen jälkeen epävarma > menee maahan. Saatiin lopulta onnistunutkin toisto, vaikka muutama kerta piti yrittää. Luoksetulo- seiso sarjaa tehtiin, luoksetulo palkatta loppuun asti (ne oli muuten hyviä!). Näitä pitää treenata, eli alle joku kiva liike ilman palkkaa, ja sitten seisominen ja siitä superpalkka.

Extempore tehtiin muutama kaukokäsky m-i-m-i, istumisesta palkka. Myös m-s sarjaa jokunen, ylösnoususta palkka. Seuraavalle kerralle pitää ottaa rekvisiittaa mukaan, eli tehdään vaihteeksi jotain muuta ja kivaa pohjalle ennen seisomista, esim noutoa, kiertoa, ruutua tms.

Viikonloppuna tiedossa hakua, hakua, hakua ja hakua eli hälyleiri. :)

Laatikoita

Tai niiden yritelmiä. Eilen oli hakutreenit Histan kännymastolla. Tuuli just väärään suuntaan vinosti vasemmalta keskilinjaa eteenpäin. Tarkoitus oli tehdä pistoja niin, että tyyppi menee sivulinjaa vähän eteenpäin, että Kit aloittaisi laatikon. Ja ehkä joku tyhjä johonkin väliin.

Kaksi ekaa meni hienosti, tosin tuli kyllä silti hyvin pitkälle omia jälkiään takaisin vaikka minä olin edennyt reippaasti keskilinjaa eteenpäin. Kolmannella (tuulenpuolelle) se oli hyvin vakaan näköisesti päättänyt lähteä viistosti taaksepäin. Otin askeleen ja käännyin vielä selvemmin lähetyssuuntaan viistosti eteenpäin, niin eikö se silti painanut sinne takaviistoon isolle kalliolle. Lähti sitten kyllä eteenpäin, mutta tuli ilman rullaa takaisin. Lähetin uudelleen, ja taas se painui sinne samalle kalliolle. Ja kolmas lähetys, nyt löytyi figukin. Koska kolmas ei ollut onnistunut, ei voitu ottaa seuraavaksi tyhjää, joten löytö ja kun purkit loppui siihen, ei tullut tyhjiä. Ei nyt ihan auennut vielä se laatikko, vaan tyyppi sitkeesti palaa jälkiään keskilinjalle ja juoksee mua siellä sitten kiinni. Näytölle se lähti ainakin viimeiselle kuitenkin suorinta reittiä. Ja joka näytöltä yritin itse palata keskilinjalle myös laatikkomaisesti edeten. Kuinkakohan monta kertaa näitä pitää tehdä, että keepikin hiffaa mistä on kyse? Auttaisi tietty, jos olisi avoin maasto, että se näkisi jo etukäteen tullessaan että olen liikkunut.

Saapas nähdä mitä saadaan viikonloppuna hälyleirillä tämän suhteen aikaan. Iso harppaus eteen- vai taaksepäin?

Vihdoinkin löytyi myös lelu, joka kelpasi hetken loppupalkaksi. Berralta ostettu narulelu jossa on iiiiso ketunhäntä. Tosin sekin kyllä hylättiin matkalle, kun kohdattiin loppuryhmä ja ihkut ihmiset.

Jäi tuosta näyttelypostauksesta mainitsematta, että Kit vihdoin löysi itselleen kelpaavaa leikkiseuraa. Sillä synkkasi näyttelyssä pikkusisko Narrin (5kk) kanssa heti, ja painit oli melkoiset. Tarpeeksi pieni vastustaja niin Siwwikin uskaltaa leikkiä? Nukaa se toki riepottaa joka ilta, mutta sitä ei ilmisesti lasketa.

ALO 1 165,5 p

Vihti, Tervalampi. Tuomari Saija Pollari. ALO 1 165,5p 3. sija (n. 10 koiraa)

Tasapaksua laatua, etten sanoisi. Pisteen vähemmän kun viimeksi. Tässä Kittyn mielipide tokoilusta.

Kit oli iloinen pirteä ja puuhakas ennen kehää, ja vielä ryhmäliikkeet ok. Mutta sitten varsinaisella vuorolla kehään astuessani "löts" se lösähti taas ihan tyystin. Hohhoijjaa.

Ryhmäliikkeet tehtiin kahdessa erässä, oltiin ensimmäisessä, koska starttinumero oli 2. Viereen tuli ykköseksi sakemanni, joka oli räyhännyt Kittylle koko edellisen puoli tuntia, joten pikkaisen hirvitti, jos se lähtee päälle. Mutta ei onneksi.

Luoksepäästävyys 9½.
Nousi ylös ja kiemurteli tuomarin kyljessä tämän rapsutellessa sitä.

Paikalla makaaminen 10.
Nopeasti maahan, jätti ainakin toisen etutassun alleen. Levoton, haisteli ja välillä kuikuili taaksekin päin. Ja yhessä vaiheessa säpsähti takapäähän (olisko ollut hyttysiä), meni melkein lonkka-asentoon, mutta taisi sitten suoristaa itsensä takas kuitenkin. Perusasento hyvin.

Seuraaminen kytkettynä 8
Ihan kauhee. Laamaili ties missä, välillä jäi niin kauas, että hihnakin kiristyi. Ei tehnyt perusasentoja. Tuomari kehui sitä kuitenkin iloiseksi.

Seuraaminen taluttimetta 8
Vielä kauheampi, tai ei ainakaan parempi. Olisin antanut ehkä vitosen...

Liikkeestä maahan 9½.
Hyvä se oli. Aavistuksen vino.

Luoksetulo 10
Kohtalainen. Alku hitaalla laukalla, muutama metri ennen tiputti raville. Sivulletulo kuitenkin ihan ok.

Liikkeestä seiso 0
Näin jo lähtiessä, että se hiipii ja luimuaa alhaalla. Videolta näkee, että se meinaa valua maahan jo pari metriä alusta, sitten skarppaa hieman ja jatkaa seuraamista, alkaa liikkurin käskystä taas valua alas, joten eipä siinä paljon käsky enää auta.

Hyppy 10
Hahaa, ohjaaja muisti, että jos hetsaa hypylle, pitää koiran hanskassa. Hieno oli!

Kokonaisvaikutus 9
Tuomari kehui iloiseksi. Paimen näkyy siinä voimakkaasti, menee matalana alas painuen. Joo, niin menee, varsinainen liiska.

Se mikä oli positiivista, se otti mun kehut kehässä vastaan! Kehuin iloisesti "jes, hyvä" ja se heilutteli häntää, hyppi jopa vasten ja oli väliajat iloinen. Jostain kun löytäisi siihen tekemiseenkin sen reippauden ja tekemisen meiningin. Ostetaan Asennetta ja Virettä!

Maahanmenoa ja seisomista on tehty nyt joitain kertoja erottelutreenimäisesti, ja se osaa ne erotella, se osaa ne teknisesti, mutta jostain syystä ottaa kisaliikkeessä ihan hirveän paineen. Huomasin kyllä taas videolta, että menen jälleen lääppimään sitä ennen seisomisliikettä (nostan rinnasta pystympään istumaan). Sitä ei ainakaan saa tehdä enää ikinä!

Video on kaukaa kuvattu, siitä ei näe juuri mitään. Mutta jos taas joskus saan sen ulos kamerasta (kotikone ei siihen suostu), katson onko siinä mitään näkemisen arvoista ...

Somerolta SERTI

Tuomari: Päivi Eerola. AVO ERI1 SA PN2 SERT

Hyvä koko sekä sukupuolileima. Lyhyt rintalasta. Kuroutunut alalinja. Hyvin narttumainen pää. Kuivassa, kiinteässä kunnossa. Hyvä askelpituus. Esitetään edukseen. Karvan laatu voisi olla kovempi. Oikea olemus.

Jos ei se osaa tokoilla, niin on se ainakin kaunis! <3

Kaikki osaset

Keskiviikon agiradalla oli vissiin kaikki osat mitä ollaan tässä kauden aikana harjoiteltu. Ennakoiva valssi, takaaleikkaus, valssi, päällejuoksut. Olipahan vaikee tuo poispäinsuoran takaaleikkaus (siis ilman että huutaa koiraa nimeltä, kylhän se sillon tuli). Videolla se on jo tahkottu, niin että koirakin tietää mihin mennä, samoin nää lähitakaakierrot, eihän sitä enää tarttenu tuossa vaiheessa edes ohjata.

Omaa vuoroa odotellessa tehtiin pihalla pientä seuruuta, lähinnä oikealle kääntymisiä, kun tuppaa olemaan väljä. Mietin, josko tekis täyskäännöksen sisäänpäin, siis vasemmalle, niin ei koira pääsisi katoamaan kaarteessa? Yksi vauhtiluoksetulo pitkällä matkalla ok, sekä vauhtisivulletuloja "mene" lähetyksen nostattamien kierrosten kanssa. Ja piilopaikallaolo. Jätin koiran hallin taakse, menin sisälle ja olin siellä ties kuin pitkään. Hyvin pysyi, tärisi kyllä. Oli toka kerta kun noin tein, piilossaolo ei siis ole ongelma. :)

Jälki

Maanantaina käytiin ex-tempore lenkillä Veikkolan puskissa ja tekaistiin sinne jälki. Ehkä 150m pitkä, 3 purkkia, alussa n. 10m namia, eka purkki n 50+ metrissä, toinen saman verran, kolmas väli oli vähän lyhyempi, koska merkit loppui kesken ja maasto muuttui ryteikköiseksi (soista varvikkoa jossa kaatuineita rankoja). Maasto oli ajoittain varvikkoista, sammalikkoista ja kallioista. Kosteaa, vanheni n. tunnin.

Rauhoitin maassa, silittelinkin vähän, oli ok. Mutta jäljelle lähti ihan rynnimällä ja ryysi namit yli. Jarrutin niin että söi edes muutaman, mutta sitten taas ryysittiin. Kohtalaisen arkasti ja hyvin se kuitenkin meni, ja alun jälkeen jopa rauhoittui vähän ja meno oli ihan siistiä. Nyt alkoi purkitkin löytyä. Ekalla en odotellut maahanmenoa, vaan kiljaisin "jes" ja pyysin maahan. Tokalla sama juttu. Kolmannella sitten odotin hetken, ja kun katsoi mua ja alkoi painua alas, kehuin. Sillon nousi, ja pyysin uudestaan maahan. Hyvä se oli! Pitää tehdä lisää merkkejä, että saan pidempiä jälkiä.

Parissa kohtaan vähän jarruttelin, kun alkoi valua mielestäni jäljen sivuun. Kerran piti ihan hakemalla hakea jälki uudestaan. Ja välillä näytti, että meinaa nenä nousta ylös. Mutta pääasiallisesti meni tosi hyvin. Peesarilta tuli kommenttia, että näytti että ohjailen sitä kropalla. Voi hitsi, pitää olla tarkkana! Se on niin herkkä kroppaohjaukseen. Ei saisi kun pysähtyä, jos ajautuu sivuun, mutta kun ... ilmeisesti teen jotain muutakin. Mun pitäisi siis tehdä jälkiä, joista en itse tiedä missä ne menee, mutta silti pitäisi myös tietää missä menee, että voin huomauttaa, jos menee jäljen sivussa. Pitäsköhän yrittää taas hakea tarkkuutta ja rauhallisuutta pellolta? Tai kylvää niitä nameja metsään?

Edellisestä postauksesta unohtui, että oltiinhan me lauantaina raunioillakin. Keepi oli varsin pätevä. 3 figua yksitellen (ettei mun tarvitsisi yhtään ohjailla sitä). Ekan tiesin, että on vihreässä kopissa. Vähän aikaa kesti, että paikallisti hajun koppiin, sen jälkeen ei ongelmia. Loppuja en tiennyt. Toka oli vikan kaivon takana "karhunpesässä", piilo jonka olemassaolon kuulin vasta lauantaina. Jäin seisoskelemaan, polulle ja annoin koiran työstää rauhassa, en nähnyt missä se meni eli vähän oli etäisyyttäkin. Näin ei voisi tehdä, jos olisi toinenkin figu tarjolla, ettei se sitten vaihtaisi hajua. Kolmas oli hetekassa, siinä ei ollut kerrassaan mitään ongelmia. Loistotreeni. Lopuksi paukuteltiin radan sivussa namiruudulla pari 6mm:llä. Ne nyt ei kuuluneet yhtään mihinkään. Eli paljon lähempänä, tai sitten 9mm:llä.

Kakkosiin!

Ekaradalla tökki kepit. Ne tökki keskiviikon treeneissäkin, en tiedä mikä epävarmuus niihin nyt on iskenyt. (päivitys: asiantuntija kommentoi, että ohjaaja vedättää, ja koira ei sitä kestä. No niinpä niin! Sitä pitää siis treenata!) Muuten A-rata oli vallan mukava. Kontaktit hiiitaita. 10-tuloksella oltiin kuitenkin kolmansia. Tuomarina uusi tuttavuus Heidi Viitaniemi.

Tokaradalla oli kolmekin "hups" pientä pelastusta. Renkaan jälkeen tosi moni maxi meni putkeen, joten päädyin menemään kepit oikealta puolelta (ei tarvinnut tehdä ennen keppejä takaaleikkausta) ja jos takaaleikkaus kääntäisi vähän voimakkaammin renkaalla. Käänsi niin hyvin, että hetken pelkäsin, että Kit hyppää renkaan takaisin. Pussista meinasi mennä ohi, samoin muurista mutta, onneksi käskystä hyppäsi sen (ja onneksi tajusin huutaa sitä käskyä!) vaikka tuota eteen menoa ja noin takaa ohjausta ei olla harjoiteltu oikein yhtään. 0-voitto, ja siirto kakkosiin! Tuomarin Risto Ojanperä.

Viikolla ollaan myös tokoiltu ja agiteltu. En kyllä enää muista hirveesti miten agitreenit meni, mitä tehtiin (päällejuoksuja vissiin...), mutta kepit tökki. Puomia tehtiin joitain kertoja, se oli ihan super, vauhdilla alas. Mutta ei sit näköjään kisoissa.

Tokossa Masalan nurtseilla oli Timppa-tuomari ja tehtiin möllitokotyylillä. Otin liikkeitä putkeen ilman palkkaa luoksetuloon asti. Seuraaminen oli ihan hirveetä. Otin koiran lähes suoraan autosta, ja virittelyt jäi varmaan selvästi liian vähiin. Tuntui että se vaan imi pitkää ruohoa, en edes tiennyt kulkeeko se mukana vai ei. Timppa olisi kuitenkin kuulemma antanut ehkä kasin. Ei ollut haistellut, kulki vaan matalana paimennusasennossa (=liiskassa). Muut liikkeet hienoja. Luoksetulossa palkkasin pallolla eli en ottanut sivulle asti. Liikkeestä seisossa oli pysähtynyt kyllä, mutta tehnyt jonkun metrin sivuloikan. Toisella kerralla hyvin.

Nyt on joukkue ilmoitettu, ei päästy varsinaiseen miehitykseen vaan ollaan kokemattomimpina varakoirana. Mutta eräälle odotellaan juoksua, eli on hyvin todennäköistä että joudutaan starttaamaan. Treenit siis jatkuu.

Iltaruoka puskissa

Eilen oli jälkikurssin toinen kerta. Kittyn "metsäjälki" kulki heinikkoisessa puskassa, joten meni ihan peltojäljestä vielä. Jälki oli vieraan tekemä, n. 50m, ehkä vajaa 1h vanha. Alussa muutama metri namia, muuten ei. Kolme purkkia. Nyt pistin sen maahan, enkä silitellyt. Ei rauhoittunut, vaan ihan tärisi innosta. Mutta hyvin ja rauhallisesti lähti jäljelle. Kun namit loppui alkoi kaahotus, eli meni ihan kunnon nelivetoa. Jäljellä kylläkin hienosti. Minä sitten jarruttelin. Ekan purkin ilmas heiluttamalla sille häntää ja katsomalla minua. Odotin, että olisi mennyt maahan, koska sitä oltiin harjoiteltu, ja se toimi jo hienosti. Mutta ei malttanut, joten käskin. Tokasta purkista olisi mielummin mennyt yli, en päästänyt. Vikalle sain ohjeeksi alkaa kehua sitä heti, enkä odotella mitään maahanmenoja, kun ne ei vielä tule. Jäljestys oli sellaista semisiistiä. Aikamoinen vauhti, ja melko levotonta. Välillä eksyi jäljen sivuun, ja sillon pitäisi vaan pysähtyä ja jarruttaa, ja kun palaa jäljelle päästää menemään.

Tänään iltaruoka löytyi sitten taas lähipuskasta, joka on myös maastoltaan heinikkomaista heteikkoa. Pistin alkuun namia ehkä 10-15m, sitten n. 30m tyhjää ja purkki. Ja sama seuraavaan ja sitä seuraavaan väliin. Pituutta tuli n. 150m, vanheni reilun tunnin. Aluksi lähti hyvin, mutta kun namit loppui, alkoi taas kaahotus. Mutta hyvin se menee, ajoittain erittäin tarkasti, välillä ajautui sivuun. Viereinen kosteikko ehkä veti myös hajuja? Olisi pitänyt merkata vielä paljon paremmin, niin olisin voinut tarkemmin katsoa millon on sivussa ja pysähtyä. Luulen, että ajoittain annoin mennä jäljen sivussa hetken, kun en ollut ihan varma missä se meni. Eka purkki hieno, ei kyllä mennyt vieläkään maahan. Tokakin ok, mutta viimeiseltä olisi rynninyt väkisin ohi. Meni vähän jäljen sivussa just siinä kohtaan. Tämän päiväinen oli kuitenkin parempi kuin eilinen. Mietin, että missä vaiheessa se rauhoittuisi, pitääkö matkaa vaan kasvattaa reilusti, vai kylvää niitä nameja. Hmm.

Eka tyhjä

Viikon treeniputken päätti hakutreenit Siikiksellä. Nyt parkkiksen puoli. Tuuli tuli jostain motarin suunnalta viistosti. Aika loppupäässä oltiin, joten alue oli jo tallailtu. Irtiksillä mentiin, tarkoitus oli saada tyhjä johonkin väliin. Kouluttajalla oli ohjat, jotten tietäisi millon on tyhjä.

Eka löytö, hyvin. Tiputteli kyllä irtistä taas puskiin lähellä keskilinjaa. Toka oli tyhjä. Meni ja tuli, aika nopea. Mutta kai se oli jossain käynyt. Toka löytö, hyvä pisto, siihen loppui.

Kitille ei ole opetettu etenemistä pistolla, eli siis laatikkoa. Se vaan on jotenkin jäänyt, kun on keskitytty niihin suoriin pistoihin, jollon se tyyppi on ollut just siellä minne lähetetään. Nyt toisen kouluttajan idea oli, että pitäs pikapikaa opettaa se. Nääs kun Kipsu tulee monesti tyhjiltä samaa tietä takas mitä meni, eli ei lähde aktiivisesti etsimään eteenpäin (kyllä se itseasiassa joskus on lähtenytkin). Ja löydötkin se tulee ilmaisemaan samaa tietä. Eli tekee piikkejä, ei laatikoita. Kouluttajalla oli idea, mitä en kyllä itse ihan pureskelematta niele. Kuulosti hmm... arveluttavalta.

Ideoita kellään, miten opettaa etenemään eli laatikkoa (tyhjiä) ja siitä risteilyä? Oma idea oli, että mm ei olisi enää siinä mihin lähetetään vaan eteenpäin keskilinjaa, mutta se tartteis aina sopivan tuulen. Muuten käy niin että keepi ei etsi/eilöydä/kaahottaa eestaas/ceemuumitä...

pst. tuolla aiemmasta postauksessa on nyt heikko video tokoilusta.

ALO 1 166,5 p

Nummi-Pusula, tuomari Harri Laisi. ALO1 166,5p 4. sija (16 koiraa).

Nyt on sit tokoura korkattu. Nurtsikenttä, mutta rauhallinen. Kit oli varsin vil-vil-vilkas! Paikkallaolot tehtiin heti alkuun, me oltiin kakkosryhmässä. Ehti onneksi siihen mennessä jo tottua ympäristöön ja rauhoittua.

Luoksepäästävyys 10.
Lipslips. Peppu pysyi maassa, jes! Tuomari: "ei mun käsiä ihan kokonaan tarvii nuolla".

Paikalla makaaminen 10.
Nopeasti maahan, hyvä ja rauhallinen paikallaolo, nopeasti ylös, täys kymppi.

Seuraaminen kytkettynä 9½
Tässä oli vielä vire päällä, eli ihan kivaa menoa vissiin. Ekassa pysäytyksessä potkaisin sitä etujalkaan, siitä sellainen metrin loikka eteenpäin, näkyy hyvin videolla. Pientä haahuilua ajoittain.

Seuraaminen taluttimetta 9
Nyt alkoi jo vire vähän tippua, kun liksaa ei tullutkaan hienosta seuruusta. Alku ja loppu ok, keskellä ihan hukassa.

Liikkeestä maahan 10.
Eipä siinä, hyvä se oli.

Luoksetulo 9½
Jihaa! Superupeeloistavanmahtavaa! Tästä olin niin tyytyväinen. :) Hyvin tuli alun laukalla, lopussa kyllä vieläkin hidastelua. Sivulletuloon vielä kun jostain löytyisi se vauhti.

Liikkeestä seiso 0
Näin vaan sivusilmällä että pysähtyi hyvin, mutta kun käännyin, oli yllätýs suuri, kun koira olikin maassa. Pöh :( Olin ehkä antanut käskyn aavistuksen turhan voimakkaasti. Onhan se maahanmeno sillä vahva, ja siksi sitä ei olla treenattu. Ei vaan ole vielä seisominen kisavalmis.

Hyppy 7
Siirryttäessä hypyn suuntaan idiootti ohjaaja puhelee koiralleen "missä hyppy, nyt tehdään hyppy" Keepi: "jee, hyppy, vihdoinkin jotain kivaa, jee jee" ja menee tekemään hypyn, ja hyppää sen vielä takaskin. Itse liike menee kyllä ihan kympin arvoisesti. Oikeasti asioita ei saisi suorittaa ilman lupaa, mutta koska ollaan vasta alokkaassa ei tuomari sitä nollannut vaan antoi meille seiskan! :o Oppipa ohjaajakin taas. Jos hetsaa koiraa, pitää siitä sit kiinni eikä päästä hyppimään omiaan...

Kokonaisvaikutus 9
Kovasti kehui tuomari, ja kehui vielä lisää, kun kuuli, että oli meidän ekat kokeet.

Mielestäni en jännittänyt alussa, mutta loppua kohden jännitys kasvoi ja kasvoi keepin vireen laskiessa. Ei se nyt ihan laamaillut sentään, mutta ei se nyt intopinkeenäkään hommia tehnyt. Mun "jes" ja pienet rapsuttelut ei merkanneet mitään. Että ehkä olis parempi olla tekemättä sitten mitään ja siirtyä mahd. pian vaan seuraavaan liikkeeseen pienen kehun jälkeen.

Ja jotain livekuvaa

Viikon treenit

Tiistaina oli lepopäivä ja treenattiin pihalla lähinnä vauhtiluoksetuloja sekä fiiliksessä sivulletuloja. Fiilikset kyllä nousee, kun koiraa kierrättää tolppien ympäri, mutta silti sivulletulot on hitaita ja huonoja. Plääh.

Aloitettiin myös purkki-ilmaisun harjoitteleminen. Eli purkki maahan, ja kun kävi sen eteen maahan purkki etujalkojen välissä > naks ja palkka. Eipä tarvinnut montaa toistoa. Nyt pitäs kokeilla jäljellä, kunhan ehtis joskus tehdä yhden jäljen edes tuohon lähipuskaan.

Sitten leikittiin laatikkoleikkiä. Eli kaksi tolppaa, joiden ympäri kierretään kahdeksikkoa, ja keskellä on laatikko, jonka päälle pysähdytään 2on2off. Ihan hyvin meni, noin niinkun ekaksi kerraksi. Eli asennetta ja vauhtia haetaan tällä. Tuppaa menemään vinoon, eli lelun pitäisi lentää suoraan eteen - aina. Ja alkaa sitten muokkailla omaa liikettä siihen.

Keskiviikkotreeneissä oli päällejuoksua ja pyörähdysvalsseja. Minä heti keksin, että me lopetettiin valssit ja siirrytiin persjättöjihin, mutta ei niitä nyt nuihin kannattanut tehdä, ja mietittiin takaaleikkauksia. Mutta kun ei. Tuossa ei tarvinnut juosta niin sata lasissa suoraan ja tehdä valssia, vaan oli maltillisempaa, joten polvikin sitten kesti ne valssit. Kun vaan muistaisi ohjata rauhallisesti maltilla ja selkä suorana, eikä köykkimällä... Keepillä oli taas asenne kohdallaan! Mitäpä muutakaan.

Torstaina tokoiltiin joukkueen kanssa Masalan nurtseilla. Olipas häiriötreenejä, kun siellä oli kentät täynnä junnuja ja teinejä futaamassa ja muuten vaan häiriköimässä.

Paikallaolo tehtiin sekä ryhmässä (ok, tärisi, mutta oli kuin sfinksi) sekä lisäksi makuuttelin sitä erikseen odotellessamme omaa vuoroa mm kun toiset teki vauhtinoutoja ja kapulan vauhtikantoa ihmisiä kiertämällä sun muuta. Eli tuli useita pitkiäkin toistoja ja paljon häiriötä.

Luoksepäästävyys meni jo kohtalaisesti. Tosin se on nyt alkanut vinkumaan ja ulahtelemaan siinä, krääh. Mut en nyt ihan hirveesti jaksa nähdä vaivaa tuon eteen. Peppu kuitenkin pysyi maassa, jos se nyt sit vähän tuomaria nuolaisee, niin so what.

Luoksetuloa tehtiin jokunen toisto. Lopuksi saatiin muutama ihan hyvin, en kääntänyt itseäni ja tuli silti lujaa lähes luokse asti. Sain vinkkiä, että nyt kun ei tarvitse enää kääntyä, palkan pitää tulla tosi läheltä minua. Ja esim. jalkojen välistä, ja puolta vaihdellen. Että oppisi tulemaan suoraan kohti ja lähelle. Yksi kokonainen liike tehtiin, ja sivulletulo on kyllä masentavan hidas. Mutta ehkä se ajan kanssa, kun hinkataan molempia erikseen. Sivulletulojahan ollaan treenattu kiertämisten tai "mene" lähetysten kautta, joissa se kyllä nostaa kierrokset, mutta mielestäni silti itse liike on empivä ja hidas. En vaan tajua miten saisin lentävän iloisen sivulletulon.

Liikkeestä seiso naksuteltiin muutama kerta, ok.

Seuraamista häiriökäskytyksessä, ok.

Hirveästi en jaksanut hinkata, kun muu on aika kohdallaan, paitsi tuo luoksetulo.

SuperSilakan Superjälki

Tänään alkoi ESPYn jälkikurssi. Olimme Oittaalla, ja tehtiin peltojälki. Pelto oli tosin vielä hyvin kuiva, vihreää heinää oli vähän silmänlumeeksi, mutta pääosin askeleet osuivat aiemmin niitettyyn kuivuneeseen heinään. Reilut askeleet, namia jokaiselle, purkit ehkä n. 40m välein, jäljellä pituutta reipas 100m, tavoite oli 150m, mutta ihan niin pitkää siitä ei tullut.

Ennen alkupaalua silittelin ja rauhoittelin, kuten leirillä viime syksynä opin. Kittystä se oli kuulemma ihan kauheeta, sanoivat sivustakatsojat. Ei saa tehdä enää. No, onneksi se ei rauhoittelua tarvitse, vaan menee maltillisen rauhallisen säntillisesti! Ihan super, niin se vaan lähti heti hommiin, ja teki hommat ihan huippuhienosti. Ei tarvinnut jarrutella, vaan meni rauhallisesti. Joka askeleen se haisteli, mutta nameja ei syönyt läheskään kaikista. Ei kääntyillyt, eikä kysellyt. Keskimmäisellä pätkällä oli ehkä 5m ilman namia (tarkoitus oli olla 10m, mutta se metrien arviointi on niin vaikeeta... ). Meni ne todella hienosti, yllättävän rauhallisesti, odotin että olisi alkanut ryysiä, mutta ei. Purkit se "ilmaisi" niin että pystyin kehumaan, vikalla pyysin sen jopa maahan. Ei paljon tarvi, niin se alkaa tarjota purkeille maahanmenoa. Sitä vois pikkaisen vahvistaa ennen seuraavaa kertaa, ja silloin sitten pyytää maahan, jos ei itse vielä mene.

Seuraavalla kurssikerralla viikon päästä mennään metsään, ja meidän jäljen tekee ilmeisesti vieras. Tässä välissä olisi siis hyvä tehdä ehkä pari itsetehtyä metsäjälkeä. Jos vaan olisi joku väli, kun noita treenejä pukkaa melkein joka päivälle.

SuperSilakan Superpistot

Eilen oli vuorossa hakutreenit Siikis1:llä, sama "tien toinen puoli" kun viimeksikin. Nyt tuuli oli vissin keskilinjaa myötäsuuntaan. Samalla tyylillä 4 pistoa n. 50m, kiintorulla. Osa oli naamioverkoilla, osa maastosadeviitoilla peitettynä, osa istui, osa makas kyljellään.

Kakkosella tuli ekalla yrittämällä tyhjinsuin takaisin. Mutta tästä huolimatta teki uuden piston ihan yhtä hienosti satalasissa kuin edellisenkin. Tällä kertaa figu löytyi. Ei ollut käynyt aiemmin, mutta oli mennyt aika läheltä ohi. Miksi sitten ei löytänyt, kaahottiko nenä kiinni?

Loppuleluksi oli ekaa kertaa naruleluun kiinnitetty ketunhäntä (ihan itte tein, kun en ole vielä Berralla ehtinyt vierailla). Sepäs kelpas, ainakin jollain tapaa. Keskilinjalle palatessa tosin karvalelu tippui, kun ihmiset kiinnosti enemmän. Mutta lähti se sitten myös sen kanssa leikkiin, kun houkuteltiin. Hyvähyvä!

Nyt oli jo toinen kerta peräkkäin sen verta hyvää menoa, että Mikan mukaan ens kerralla otetaan mukaan tyhjä. Ja aletaan satunnaistaa treenejä. Pikkuhiljaa pitäisi myös pidentää treeniä (hakea kestävyyttä), ja toisaalta joskus vaan yksi pisto (löytö). Ja sekaan niitä tyhjiä. Tavoitteena loppukesästä, että pystyisi tahkoomaan vaikka puoli aluetta tyhjää risteillen. Sithän sen näkee.