Viikon treeniputken päätti hakutreenit Siikiksellä. Nyt parkkiksen puoli. Tuuli tuli jostain motarin suunnalta viistosti. Aika loppupäässä oltiin, joten alue oli jo tallailtu. Irtiksillä mentiin, tarkoitus oli saada tyhjä johonkin väliin. Kouluttajalla oli ohjat, jotten tietäisi millon on tyhjä.
Eka löytö, hyvin. Tiputteli kyllä irtistä taas puskiin lähellä keskilinjaa. Toka oli tyhjä. Meni ja tuli, aika nopea. Mutta kai se oli jossain käynyt. Toka löytö, hyvä pisto, siihen loppui.
Kitille ei ole opetettu etenemistä pistolla, eli siis laatikkoa. Se vaan on jotenkin jäänyt, kun on keskitytty niihin suoriin pistoihin, jollon se tyyppi on ollut just siellä minne lähetetään. Nyt toisen kouluttajan idea oli, että pitäs pikapikaa opettaa se. Nääs kun Kipsu tulee monesti tyhjiltä samaa tietä takas mitä meni, eli ei lähde aktiivisesti etsimään eteenpäin (kyllä se itseasiassa joskus on lähtenytkin). Ja löydötkin se tulee ilmaisemaan samaa tietä. Eli tekee piikkejä, ei laatikoita. Kouluttajalla oli idea, mitä en kyllä itse ihan pureskelematta niele. Kuulosti hmm... arveluttavalta.
Ideoita kellään, miten opettaa etenemään eli laatikkoa (tyhjiä) ja siitä risteilyä? Oma idea oli, että mm ei olisi enää siinä mihin lähetetään vaan eteenpäin keskilinjaa, mutta se tartteis aina sopivan tuulen. Muuten käy niin että keepi ei etsi/eilöydä/kaahottaa eestaas/ceemuumitä...
pst. tuolla aiemmasta postauksessa on nyt heikko video tokoilusta.
5 kommenttia:
Nyt ei olla mun mukavuusalueella, mutta vastataan nyt jotain. Laatikkoa voi opettaa monella tapaa, yksi on just tuo, että maalimies onkin edempänä mitä lähetyslinja tai jos koira rupeaa helposti oikomaan ja tekemään vinoja pistoja niin figu näyttäytyy suoraan edessä ja etenee vasta, kun koira on käännetty hetkeksi ympäri.
Toisena tulee mieleen joskus Kärnän luennolla kerrottu menetelmä, että koira alusta asti palautetaan aina keskilinjalle tekemällä laatikko eli etenemällä alueella ennen keskilinjalle suuntaamista. Että ikinä ei palata keskilinjalle samaa reittiä mistä tultiin. Tuossa on ideaa, aina ei vaan muista olla fiksu..
Periaatteessa jos rullakoiralla tekee alkuopetuksen oikein niin sen koiranhan pitäis automaattisesti oppia jonkinlainen eteneminen, mutta eipä sitäkään välttämättä ihan takarajalla tapahdu... Vaikeeta.
Risteilyn opetus kai perinteisesti aloitetaan niin, että jo löydetty maalimies pitää koiraa kiinni metsän puolella ja seuraava maalimies on näkyvissä toisella puolen. Ohjaaja keskilinjalla kutsuu koiran (samoin kuin kutsuisit tyhjältä) ja lähettää lennosta yli. Helppoa ku heinänteko :D
Tyhjien opetuksesta vielä sellainen, että alussa kannattaa laittaa aina myötätuuleen, lähtee helpommin. Ja myös vahinkotyhjistä voi kehua jos pisto on ollu hyvä. Oppii koira, että myös ilman rullaa keskilinjalle palaaminen on ihan ok.
Loppuun hieman luettavaa:
Miten kouluttaa hyvät pistot
Lampolan keskustelupalsta
Jotain kommentteja:
-Juu, tuo minkä ensin mainitsit, tuli myös eräältä toiselta kouluttajalta, ja sitä itsekin siis kannatan.
-Olen yrittänyt aina palata näytöltä vähän eteenpäin keskilinjaa, mutta en niin kovin järjestelämällisesti. Eli siihenkin pitää kiinnittää huomiota.
-Kolmiota ollaan muka tehty alusta asti, mutta se on selvästi jäänyt liian vähälle vahvistukselle. Pidemmille pistoille siirryttäessä aluksi jämähdin aina paikoilleni "menikö se nyt vai ei", ja siinähän se soppa sitten oli valmis. Kyllä se jotain kolmiotakin välillä tekee, mutta vasta lähempänä keskilinjaa, kun näkee että olen siirtynyt. Vahvistusta tähänkin siis!
-Risteilystä mulle on sanottu, että rullakoiraa ei pitäisi jättää niin, että mm pitää kiinni, koska mm:ltä pitäs tulla aina rulla suussa. Ja tämän olen itse henk. koht. nähnyt, kun rullakoira lähtee mm:n päästettyä sen irti rulla suussa kohti keskilinjaa. Eli pitäs jättää vaan itsekseen paikoilleen (ja sitä on tehtykin).
-Juu, myötätuuleen on helpompi, vastatuuleen ei viime syksynä ainakaan meinannu lähteä millään.
Kun se mitä mulle ehdotettiin, oli että takalinjalla olisi avustajatyypit (seisovat) jotka koiran tullessa lähtevät kävelemään eteenpäin ja koira luonnollisesti lähtee perään eli tekee kulman ja alkaa edetä keskilinjaa. Tässä vaiheessa kutsun koiraa ja lähetän toiselle puolelle jossa tapahtuu sama homma. Sitten jossain vaiheessa hetken edettyään (eli koira näkee) tyyppi dyykkaakin piiloon > normaali ilmaisu.
Itse vierastan tätä, koska
a) koira jättää alueella olevan ihmisen huomioimatta > jättää maalimiehen (tämän jälkeen vasta pitää siis opettaa seisovat erikseen)
b) en halua silmillä etsintään taipuvaiselle koiralle mitään näkyvää alueella.
Luinpas taas tuon Lindan ekan linkittämän Nietosvaraan artikkelin. Nyt keräilen sieltä ohjenuorat, ja otetaan joku ryhti tuohon treenaamiseen! Olenhan mä noita lukenut ennenkin, mutta kun ei mieleen jää mitään, eikä kukaan ole muistutellut asioista. Tässäkin pätee Mirankin toteama, kun ei tuolla peko-puolella tehdä asioita niin justiinsa, vaikka tyytyväinen olen kouluttajiini ollutkin.
Ei kuulosta munkaan korvissa hyvältä tuo sulle ehdotettu viritelmä :/ Etenkin tuo maalimiehen jättö, eiei. Se, että jo löydetty ja ilmaistu maalimies olis pitämässä koiraa menis vielä, mutta tuo idea ei...
Pelastuspuolella treenaaminen on sen puolesta ihan kivaa, ettei tule nillitettyä kaikesta turhasta vaan siellä keskitytään olennaiseen eli koiran maalimiesmotivaatioon kuten pitääkin, mutta itse pitää sitten asettaa kriteerit kaikkeen muuhun, kuten pistotyöskentelyyn, maalimieskäyttäytymiseen ja hallittavuuteen yleensäkin. Kaikkihan tätä tekis jos tää helppoa olis... Itellä kans ihan hakusessa koko homma pitkän tauon jälkeen.
Meillä tuota ehdotettua "viritelmää" nimitetään "härdelliksi". Mutta itse en tosiaan näe treenissä mitään ideaa, tai ainakin rullakoiralle se on mielestäni todella huono vaihtoehto.. Eli eiei sanon myös minä.:D
Yliheittotreenissä olen käyttänyt noita molempia, eli että maalimies pitää Riinaa tai että itse maalimieheltä palatessani käsken Riinan odottamaan, jne.
Yliheittotreeneissä itse pidän tärkeänä vahvistaa sitä, että siellä toisella puolella tosiaan on joku ja sinne mennään sitten kans suoraan, eikä vaan porhalleta miten sattuu (tai tehdä homovolttia ;)).
Itse suosin sellaisia maalimiehiä jotka koiran ylittäessä keskilinjan nousevat ylös ja lähtevät pakenemaan. Täytyy muistaa vaihdella sitä aikaa, jolloin maalimies pomppaa esiin - ettei koira ala tekemään niin, että etenee 5-10m ja sitten jää odottamaan että koska se ukko lähtee pomppimaan. Sopivasti kun on vaihtelevuutta ja tietysti sitten kun alkaa upota hyvin jne., niin mukaan sellaisiakin maalimiehiä jotka ei pompi esille vaan ovat valmiina. Sitten kun yliheitot alkaa ollavarmoja, niin maalimies alkaa siirtyä eteenpäin takalinjalla, jolloin saadaan koira tekemään kaunista pistoa myös yliheiton jälkeen ja sitten tulevaisuudessa tyhjiä on helpompi treenata:
Koira palaa suorapalkalta sata lasissa yliheittoon, yliheitosta etenee komeasti takalinjalle, tekee laatikon jonka jälkeen ohjaaja kutsuu keskilinjalta (edettyään!!) koiraa ja siitä sitten joko palkkaus keskilinjalla tai uusi yliheitto ja tällä yliheitolla sitten pomppaava maalimies.:)
Yliheittotreenin yhteydessä voi myös treenata "laatikkotreeniä", eli jos käyttää suorapalkkaa niin sijoittaa maalimiehet siten, että kun koira on käynyt maalimiehen luona syömässä suorapalkan -> maalimies kuittaa - ohjaaja on siirtynyt keskilinjalla eteenpäin seuraavan maalimiehen kohdalle -> kutsuu koiraa -> koiraa tulee ja siitä sitten yliheitto.
Riippuu sitten koirasta, lähteekö maalimiehen luota etenemään takalinjaa vai sitten suoraan viistosti...mutta kyllähän siinä jonkunlaista etenemistä kuitenkin tapahtuu - ellei sitten jostain syystä koira palaa lähetyslinjaa ja sitten keskilinjaa pitkin (jolloin ei kyllä yliheitto onnistu)...
Lähetä kommentti