sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Kuulumisia

Aloitetaan Kittyn etujalasta, sitä on nyt hoidettu taas akupunktiolla Tammisalolla 27.10., auttoi. 6.11. käytiin Räihällä kuvauttamassa nivelet, odotetusti sieltä ei onneksi löytynyt mitään, mutta samat etujalan "kanitukset" Räihä löysi ja antoi hoito-ohjeeksi akupunktiota ja fyssaria. Koska Tammisalolle ei saa aikoja tälle vuodelle (edellistäkin jouduttiin odottamaan 2vk), vaihdettiin lääkäriä ja käytiin kavereiden suosituksesta viime tiistaina 11.11. Karoliina Nyyssösen vastaanotolla. Hän käsitteli koiraa hyvin fyssarimaisesti, löysi jumitusta rangasta ylimenoalueelta sekä vas.takajalasta lihaskireyttä (normaalia operoidulle jalalle). Lisäksi tosiaan vasen etujalka sieltä sun täältä jumia, ja lapojen välistä. Syyksi hän löysi biceps brachii:n (hauislihas), jossa tuntui kiinnikkeitä. Eli lihas on ilmeisesti saanut iskun ja tulehdusreaktion, jonka jälkeen on muodostunut kiinnikkeitä. Sitä hoidettiin akupunktiolla ja laserilla. Sen jälkeen jalka onkin taas venynyt ihan normaalisti. Karoliinan mukaan liikkua saa normaalisti ja agilityynkin saisi mennä tekemään matalia hyppyjä ja putkia. Ei kuitenkaan olla menty, Tammisalon mielipide oli ettei vielä marraskuussa ja haluan pelata varmaan päälle, ettei kuukauden päästä olla taas takapakkitilanteessa. Olisihan se hienoa, jos meillä vihdoin olisi jonkunlainen syy/diagnoosi, ja jospa se tuosta pikkuhiljaa paranisi... Varasin seuraavan ajan Karoliinalle joulukuun alkuun.



Kitty ei ole päässyt treenaamaan pikkutokoja lukuunottamatta vielä sen kummemmin. Kovasti sillä olisi intoa, ja se on muutenkin piristynyt hirveästi (sterkkako alkaa vaikuttaa eikä mieltä enää kiristä?) ja haluaisi riepottaa Mytä jatkuvasti. Hallivuorolla ollaan tehty seuraamista, jääviä, kaukoja ja tunnaria. Vihdoistaviimein alkaa tunnari toimia!!


Myn kanssa on tapeltu agilityssä lähtöongelman kanssa, ekaa kertaa mulla on koira jolla on lähtöongelma. Se ei karkaa, mutta se painuu alas "korppikotka-asentoon". Aluksi yritin vaan käskyillä, kieltämisellä ja vain oikeassa asennossa radalle pääsyllä, mutta nyt ollaan sellaisessa kierteessä ettei siitä pääse pois. Mulla menee hermot ja koira paineistuu ihan turhaan. Se ei todellakaan helposti paineistu, mutta tässä ollaan menty jo niin pitkälle. Nyt ollaan opeteltu "kurre"-temppua, katsotaan saadaanko siirrettyä se lähtörutiinin - kunhan se nyt ensin oppisi tempun. Jos ei, niin sitten My lähtee makuulta, vaikken haluaisikaan sitä.


Haussa ollaan tehty useampi treeni n. 8 piston rataa, vaikka pääpaino on ollut koko syyskauden maalimieskäyttäytymisessä. Syksyllä tehtiin ilmaisutreeniä lyhyillä matkoilla, mutta se ei tuottanut hirveän suurta tulosta ja näkyi pistojen laadussa. Nyt palattiin siihen, että palkkapurkki on näkyvillä ja mm antaa "hauku"-vihjeen (ei erillisiä ilmaisutreenejä enää) ja tämä onkin toiminut loistavasti, ei enää törkeile. Pistoja ollaan sitten jouduttu palauttelemaan, eli pääasiassa tehdään suoria pistoja, mutta väliin yritetään opettaa etenemistä myös L-pistoilla. Lisäksi mm:t saattelee Mytä löydön jälkeen eteenpän, josta kutsun keskilinjalle eli harjoitellaan "laatikon paluuta". Myn haku on siis varsin kivalla mallilla. Tottiksesta ei puhuta mitään...


Hakukuvat © Tuija Hurmekoski, kiitos!

3 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Heip! Sullakin on ilmeisesti pienehköjä kelpieitä? :) Miten teillä on onnistunut esim. haun tottispuolen esteet? Mulla pikkuruinen kelpie jonka kanssa harrastetaan hakuilua, mutta olen miettinyt että päästäänkö koskaan kokeisiin asti kun ne esteet ovat niin korkeita :D ainakin kapula suussa!

Sari kirjoitti...

Hei

A-este ei ole mikään ongelma pienellekään koiralle, päin vastoi verrattuna massavampiin koiriin, varsinkin jos koira on oppinut jo turvallisen agility-A:n suorittamisen.

Metrisen hyppyesteen suorittaminen pienen koiran kanssa on lähinnä kiinni koiran "päästä", riittääkö sillä toimintakyky ja tahto, yleensä ketteryys ja voima riittävät hyvin. Kitty on medi-agilitykoira (n. 43cm) ja sen kanssa päätin lopulta luopua hyppyesteen suorittamisesta, koska silloisessa tilanteessa sen voima ja tekniikka eivät ihan riittäneet, ja kokeeseen piti päästä. Tahtoa olisi kyllä ollut, mutta en halunnut ottaa riskiä polvioperoidun koiran kanssa, kun se yhden voltin esteen kanssa heitti.

My (n.45cm) hyppäisi metrisen kevyesti, vaikka tasajalkaa ilman vauhtia. Sen kanssa rakennetaan kuitenkin hyppytekniikkaa myös agilitypuolella, jotta sekin on kunnossa. Kokeiluluontoisesti se viime kesänä ponnisteli kevyesti aina 90cm:iin asti.

Eli kyllä onnistuu, kunhan koiran pää kestää sen ja tahtoa löytyy. Mutta kannattaa toki opettaa koiralle oikea tekniikka, että hyppääminen on myös turvallista. Jos tottis on muuten kunnossa, niin metrisen kiertäminen tms variaatio (liikehän on pakko jollain tapaa suorittaa) ei kuitenkaan kaada kisaamista (-15p). Kitty on opetettu kiertämään hyppyeste, A-esteen se suorittaa, ainakin periaatteessa. Ainoassa kokeessa, jonka olemme käyneet, se kiersi myös A-esteen takaisin tullessa (menon kiipesi) ja silti pisteet riittivät nippa nappa koulariin, vaikka tehtiin myös muitakin virheitä.

Kuinka pieni sinun kelpie on?

Unknown kirjoitti...

No kiva kuulla ettei ihan mahdottomuus ole! :) tuo hyppyeste juurikin enemmän mietitytti...kyllähän tuo kepeästi ilman vauhtia esim. keittiön pöydällekkin hyppää, mutta mietittänyt myös kuinka paljon käy paikkojen päälle? Eihän sitä tietysti nyt koko ajan treenata, mutta edes se vähä...
Mutta tarvitsee varmasti mennä johonkin hyppytekniikka kurssille, itse en niistä mitään tiedä kun niin vähän aikaa vasta agilityäkin harrastanut toisen koirani kanssa!
Juli on n. 42cm...jos nyt siihen 43centtiin vielä venahtaisi kun on vasta 11kk :)