Sairaslomalaisten kesä

 

Tämä kesä kyllä meni taas vähän penkin alle noiden sairaslomalaisten kanssa. Montako kelpiä ihminen tarvitsee, että sillä olisi treenikoira?? Myönnettäköön, että on tullut jo pohdittua mistä sitä seuraavaa koiraa ... Noh, Myn sairasloma on sentään ollut kohtuu lyhyt ja nyt päästään taas pikkuhiljaa treenaamaan.

Kitty on pikkuhiljaa palaillut normaalielämään lenkkeilyn ja arkielämisen suhteen. Kesäkuussa fyssari huomasi, että oikean nyt leikatun jalan lihakset on vahvemmat kun vasemman (hyvä oikean jalan kannalta!), ja keventää vasenta (ei niin hyvä). Myöhemmin muistin, että sehän oireili vasemman jalan pohjetta jo tammikuussa ja se onkin ollut tosi kireä, lähentäjässä jotain ongelmaa yms. Sitä on hoidettu laserilla ja tasapainotyynyllä, muuten ei olla juuri jumppailtu. Kesä-heinäkuun vaihteessa uitiin 4krt Hyvinkään sarjakortti loppuun, mutta luonnonvesissä uiminen on ollut kylmien vesien vuoksi aika vähäistä. Lenkillä se on jo saanut hömpöttää irti, mutta riehumiset on kielletty edelleen. Ja ei olla juuri treenattu, kun se aiheuttaa niin suurta täpinöitsemistä. 6 kk leikkauksesta (fyssarin ohjeaika sairaslomaan) tulee täyteen vasta syyskuun lopussa, nythän on vasta 4,5 kk mennyt. Toki se vois esim jälkeä tehdä, mutta...

Kitty ui...

Myn sterilisaatio oli 20.7. Mevetissä. Tehtiin tähystämällä, mutta koska kohdussa oli muutoksia se piti poistaa ja sitä varten tuli sitten vielä n. 2cm ylimääräinen haava. Muutaman päivän My oli hieman kipeä/vaisu, mutta sitten alkoi hepuloitsettaa. Nyt 2,5vk leikkauksen jälkeen se on saanut jo lenkkeillä vapaasti ja on tehty pientä treeniä. Rankemmista treeneistä kuten agility tuli 3vk sairasloma. Ohjatut agitreenit tosin alkaakin vasta parin viikon päästä, joten ehtii hyvin toipua.

 ... My ei ui ...

 ... kuhan pyllistelee

Treenirintamalla on siis loppukesän ollut kovin hiljaista. Kesä-heinäkuu treenattiin Myn kanssa vielä hakua ja tottista, ohjatut agitreenit on ollut tauolla kesäkuun alusta asti. Heinäkuussa käytiin juoksemassa meidän ekat epikset, voitettiin ylihelppo supermölliluokka, vaikka mukana oli muitakin nopeita koira, eli lujaa menee! Muutama kerta käytiin hallilla tekemässä kontakteja ja keppejä. Kisaamaan olis jo kova hinku (hyppäreille, puomin ylösmenokontakti vaatii työstöä). Hakutreenit on tuntuneet junnaavan paikoillaan, mutta Sirken treeneissä tuli todettua, että My on koira joka vaan tarvitsee pääasiassa sitä perustreeniä, perusasioiden vahvistamista, aina ja iankaiken. Viimeisimmissä Sirken treeneissä heinäkuun alussa tehtiin kisamainen treeni - ja sehän meni ihan kivasti! Paitsi että maalimiehet palkkasivat, eikä My osaa vielä kulkea nätisti irti keskilinjalle. Mutta kesti hyvin runsaankin määrän tyhjiä (joku ei luota koiraansa ja pistottaa ihan turhan tiheeseen). Sen jälkeen on ilmennyt ihmeellinen maalimiesten jättö -ongelma, pahin ongelma mitä voi olla. Tämä tuli esiin juuri ennen sairasloman alkua, joten katsotaan nyt sitten missä mennään, kun kohta palataan treeneihin. Tosin tällä hetkellä ohjaajan hakumotivaatio on taas ihan hukassa. Jos vaan keskittyis aksaan ja tokoon...?

Siis tokoon? Joo, ihan kun tokokärpänen olisi puraissut kun keksin, että uuden alokasluokan liikkeethän on aika helpot. Noudon pitoa lukuunottamatta. Itsepäinen My kun on päättänyt, että kapulan pito ei kuulu hänen hommiinsa. Tykkää kyllä hulluna vauhtinoudosta ja iskunoudoista, mutta pito - ei niin ei millään... Sairasloman toisella viikolla otettiin kapulanpitotreeni ohjelmistoon, ja sehän on tuottanut tulosta, ihmeitä tapahtuu!

Kunhan tässä pääsee Kittyn kanssa tokotreemaanaan, niin Mykin aloittaa sitten ylempienkin luokkien treenaamisen. Tehdään siitäkin tokokoira. Oho! Tai sitten innostus lopahtaa alkuunsa.

Kuvissa kesäloman 2pv mereilyretken kuvasatoa.

Himpun on rakenteessa eroa ...

... silti ne painaa melkeen saman verran, n. 14,5 kg ja siinä on kilo liikaa molemmille.
Myllä on ihan kunnon rasvakerros kylkiluiden päällä,
vaikka näyttää tommoiselle kuikulalle.
Se on muutamia senttejä Kittyä korkeampi, n. 46-47cm.

Kuin kaksi marjaa?

Kittyn puolustukseksi sanottakoon, että sillä on hirveän
paksu karva ja tuossa vielä uimisesta pörröllään.

Tän rakenteesta mä niin tykkään!

Se on ketterä kuin vuorikauris

Setäkin on vielä menossa mukana, vaikka vanhuus jo painaa (12,5 v)