Kuva on syksyltä 2008, siksi lunta on hieman vähemmän kun nyt. Kamerakin oli kyllä mukana, repussa. Nukan kanssa pystyi vielä tekemään etsintää ja kuvaamaan samaan aikaan, mutta Kittyn kanssa oli täysi työ keskittyä, että ehti ohjata ajoissa, ennenkun se oli ehtinyt talon toiseen päähän ja yläkertaan. Joten kuvia ei ole, harmi sinänsä.Ensimmäinen kierros otettiin tuossa kuvan kartanossa. Nyt pyysin jo hieman haastetta, eli mm oikeasti vähän piilossa, mutta toki niin, että koira niihin pääsee. Ja että keskittyisin itse hyvään ja riittävän ennakoivaan ohjaukseen.
Ensimmäinen mm oli heti ovesta sisään astuttaessa olleessa eteisessä, johon pakkasi koko loppu porukkakin. Tämä ei Kittyä haitannut, mutta kyllä sillä oli tosi vaikeaa paikallistaa se maalimies joka oli oviaukkoa vastakkaisella seinällä kaapissa. Hajut näyttivät kulkevan oven pieleen sekä sen vieressä olleen pöydän päälle. Aikansa pähkäiltyään annoin jonkun verran apuja (alkoi jo kyselläkin jeesiä), että alkoi ylipäätään työstämään oikeaa nurkkaa. Mutta hienosti se sitten lopulta ratkaisi ongelman, edessä olleet tuolit eivät sitä pidätelleet, vaan se loikkasi tuolin kautta yli.
Sitten vasta aloitettiin varsinainen etsintä ja minä keskityin koiran ohjaamiseen. Nopea sai olla, että ehti ajoissa, mutta selvästi se kuuntelee hyvin ja ohjautuu tosi hyvin, kunhan ohjeet tulevat ajoissa. Vain muutamia kertoja jouduin huutelemaan sen takaisin vähän kauempaa.
2 mm oli suurehkossa lähes tyhjässä läpikulkuhuoneessa seinää vasten vinollaan olevan paksun joustinpatjan takana, ja sen Kit bongasi tosi helposti. Työstettiin vielä alakerta järjestelmällisesti, mutta muita reaktioita en löytänyt, joten jatkettiin yläkertaan.
Hyvässä hallinassa aloitettiin yläkerran katsastus, eikä aikaakaan kun3 mm löytyi pienessä syvennyksessä olevasta komerosta. Tämä oli ihan piisofkeik jo. Oli se hieno. Vähän arvelutti alakerrassa, että mistä näen sen yleishösäämisen seasta, millon se on oikeasti hajulla ja millon vaan täpinöi vanhoista hajuista. Mutta homman edetessä reaktiot kävivät jotenkin selkeämmiksi, ja yläkerrassa minulla ei ollut mitään ongelmaa nähdä, kun oli hajulla.
Toinen kierros oli koulumaisessa rakennuksessa, jossa oli vessoja ja luokkahuoneen tyyppisiä saleja sekä siivous- ja keittiökomerot. Tarkoitus oli työstää ensin tyhjää ja tehdä lopuksi hyvä löytö. Ja näinhän me tehtiin. Jälleen aiempaa parempaa hallintaa, ja tosi hienosti työstetty löytö! Ei ollut ihan helppo, eli joutui tekemään vähän töitä, mutta hienosti ja itsenäisesti sen herne raksutti ja maalimies löytyi työpöytätason alta vanerilevyn takaa.
Tosi reipas se oli, mitkään roinat tai alustat eivät sitä hidastaneet. Eikä myöskään päälle kaatuneet esineet pelästyttäneet, niitä se etenkin ihan ekalla maalimiehellä ryskätessään kaateli.
Autossa odotti kotiinlähtöä väsynyt pieni häkkieläin
Mutta ei kotona ehtinyt lepäillä. Ensin piti viedä sedät lenkille, ohjelmassa oli polkujen tallausta, että saataisiin nyt nuoskakeleillä paranneltua pohjia. Siellä se mennä viiletti ensimmäisenä taas, ei tietoakaan väsymyksestä.
Ja hommat jatkui lumitöiden virallisena valvojana ja uskollisena apurina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti