Tauti taltutettu?

Edellisen kirjoituksen jälkeen kuume pysyi poissa, Kit yski vielä jonkun verrankin loppuviikosta, mutta viikonloppuna ei enää. Nyt täytyy vain huokaista ja toivoa, että se oli siinä. Tämä viikko vielä käydään ihan vaan puskassa pissalla keepi tiukasti hihnassa, koska muuten se lähtee loikkimaan pitkin hankia. Sitten voisi varovaisesti alkaa lisäillä liikuntaa.

Setä-Nuuski räki vielä koko menneen viikon eli sitkeessä oli yskä. Nyt sekään ei enää yski. Ja Pappakoira välttyi tartunnalta.

"Penulle" kyytiä!

Keepin mielestä elämä on tyyyyylsäääää... ja niin on minunkin, kun ei voi mennä treeneihin, ei kisoihin, ei kavereiden kanssa lenkeille. Yks ilta yritin opettaa keepille eri lelujen nimiä, mutta sillä alkoi nuppi kiehua :D Missä "kana", missä "penu", missä "vihreäpupu". Penun se tietää, maailman paras Ikeasta ostettu koiranpenu. Ja Ikeasta ostetun Pallon. Mutta muiden tunnistus on satunnaista.

Toinen ohjelmanumero tylsyyttä tappamaan oli kelpien nypintä. Juu-u, keepikin kuuluu nypittäviin rotuihin. Sillä tuota päällikarvaa irtoaa edelleen, mutta se ei lähde edes furminatoriin, vaan leijailee ikävästi sinne sun tänne lattioille. Näppärimmin sen saa irti nyppimällä. Ja innostuin sitten hommasta (paremman tekemisen puutteessa) niin, että nypin sen pepun päällä (lantio?) jo 2 vuotta olleet kultaiset vauhtiraidat pois! Alunperin luulin niitä auringon haalistamiksi, mutta kun ne pysyivät talvenkin yli vain vahvistuen, en tiedä mitä ne oikein oli. Nyt niitä ei ole, väärän väriset karvat olivat selvästi yli-ikäistä ja lähtivät näppärästi nyppimällä irti. Saas nähdä tuleeko raidat takaisin.

"Kuka leikkis mun kaa?"

Juuri saamamme tiedon mukaan meidät on valittu mukaan SAGIn alueelliseen valmennustoimintaan ryhmään Training to win Target Team 5. Emme vielä tiedä mitä tämä tarkoittaa, jäämme odottamaan mitä tuleman pitää :D