Korrin motivaatiosemma

Nyt vaihteeksi oma seura KKK järjesti Juha Korrin seminaarin aiheesta motivaatio. Luento oli aivan sama, kun 2 viikkoa aiemmin kuultu "vietti- ja tottissemmassa", joten onneksi sain Killin demokoiraksi, joita valittiin yhteensä 10.

Koska sama toistui taas kerran, että pitää harjoitella sitä kentälle menoa, koira aktivoituu passiivisesta ohjaajasta jne jne sekä että miten sitä kestoa liikkeisiin rakennettaan tekemällä "enkkoja" ja muistamalla kuitenkin aina palkata selvästi lyhemmistäkin. Niin valitsin meidän aiheeksi tällä kertaa palkkaustavan eli namit vai saalis ja miten se lelun tuijottaminen ja lelulle hidastaminen vaikuttaa tähän valintaan.

Tehtiin pienet seuruupätkät ensin lelulla ihan kivasti, näytin myös miten jää "koomaamaan" lelusta hampaat kolisten ja mitä tapahtuu kun päästän lelusta irti. Sitten samanlainen liikesarja lyhyt seuraaminen ja liikkeestä istuminen (mitä ei osannut kummallakaan kerralla :D) namin kanssa. Juhan mukaan hän ei nähnyt juuri eroa, eli palkkaustavan valinnassa ei ole merkitystä kummalla sen teen. Hän toki itse tässä tasapelitilanteessa valitsee patukan. Ja niin valitsen minäkin, onhan se meidän leikkiminen tottiksen yhteydessä mennyt kuitenkin hurjasti eteenpäin siitä, mitä vaanimista se oli vielä vuosikin sitten. Sain kehuja, että leikitän hyvin, annan koiran nykiä lelun itselleen. Se omii sen hyvin, vaikkei pidäkään sitä suussaan. Sillä on siis hyvät kaikki saalisvietin osa-alueet eli jahtaus, puru ja saalisrauha.

Sain kommenttia että seuruu lopahti heti ekalla askeleella. No niin tekee, sitä ollaan alettu työstää. Treenattiin sitä sitten pieni setti lopuksi eli ensin ihan perusasennosta palkkaa, ja alkoi jo skarpata, ja vielä muutaman askeleen seuruistakin. Näitä pitäisi nyt vaan ottaa oikeasti työn alle. Mutta alan siis rakentaa virettä ja sen nostoa patukalla.

Lisäksi pitäs treenata häiriöitä ihan systemaattisesti, se kun kuitenkin huomaa kaiken ja reagoi niihin herkästi.

Hieno jälki

Tiistaina alkoi vuorostaan jälkikouluttajaksi koulutus. Tai eka kerta ilman koiria oli jo sunnuntaina. Nyt oli ekat treenit, oltiin Kattiksen 1-paikalla. Jokainen teki vähän "omantyyppisen" jälkensä. Teemana oli koiran autosta otto, siihen liittyvät maneerit, koiran mielentila ja jäljelle lähetys.

Meille n. 400m pitkä jälki, jolla 4 keppiä. Tarkoitus oli, että ei olisi kovin vanha, ajettaisi se ekana n. puolen tunnin vanhana. Mutta seuraavan treenikerran aiheiden läpikäynnissä meni sen verran, että ehkä jälki venyi taas kerran n. tunnin mittaiseksi.

Itselläni on ollut tapana ottaa koira autosta ihan normaalisti, viedä se jäljelle vapaana tai kaulapannassa ja pukea vasta jäljen alussa valjaat päälle. Mutta aika moni taitaa pukea valjaat jo autolla, ja pk-kisoissa pitää mennä ilmottautumaan vermeet päällä, joten pitänee muuttaa toimintatapaa. Sinällään tuo ei haittaa Killin toimintaa, vaikka se täpinöitseekin ihan hirveästi siinä janan alussa valjaita pukiessa, se pystyy kuitenkin keskittymään hommiin hienosti.

Jana oli ehkä 5m, teki sen tosi hyvin. Lähetin nyt seisomasta jäljen vasemmalta puolelta, eli jälki lähti koirasta katsoen vasemmalle. Eteni suht suoraan, pieni tarkistus takajäljelle ja sit mentiin oikeaan suuntaan kuin höyryveturi. Pidin nyt tiukasti liinan max. 2m pituisena, koira hinasi hulluna. Mutta meni tarkasti, ja välillä kun haahuili, pysähdyin. Jostain haukkui koira juuri kun oltiin polun ylityksessä ja siitä otti melkoista häiriötä. Ja minä olin kuulemma ohjannut koiraa, kun näin merkit (olin luvannut etten katso niitä, ja pääsääntöisesti katsoinkin vaan koiraa).

Kepit ilmaisi ihan superloistavasti, samoin pari kulmaa meni hyvin, osasin pysähtyä odottamaan että etsi itse eikä mennyt yli oikeestaan ollenkaan. Kerran valitsi ihmeellisesti eri reitin puunrungon yli, mitä jäljen tekijä oli mennyt. Yhdessä rinteessä jäljentekijä oli kaatunut ja siihen oli tippunut frolicia, joita Kii palasi haistelemaan parin metrin päästä edestä. Mutta käskyllä jatketaan, se jatkoi ja jätti namit sinne! Kepeillä syötiin kahdesta purkista, eli ruokaa välillä aina jäi eikä saanut kaikkea. Lisäksi kopiteltiin kepeillä.

Hyvä jälki, alkutoimiin ja lähetykseen pitää keskittyä. Ja muistaa pitää liinan lyhyenä ennenkun oppii tarkaksi. Lisää kilsoja, niin hyvä siitä tulee!

Kun Ketkupelle kaivoon hyppäsi

Sunnuntain rauniotreeneissä oli teemana hajuerottelua eli häiriötyyppejä piilojen lähellä. Häiriöt oli aluksi ihan ylivoimaisia. Mutta sai lopulta eka työstettyä hienosti, toinenkin kohtalaisesti (siellä ei häiriötyyppejä ollut), mutta raunioiden uudet putkihässäkät tuottivat hieman päänvaivaa.

Kolmas olikin sitten kinkkinen, sitä työstettiin varmaan 10 minuuttia. Suljettu umpinainen 1,5m korkea pysty putki "hattivatti", paitsi päästä auki. Hajua oli siellä täällä, muttei siellä missä figu. Ennenkun kelpi lopulta löysi tiensä putkien päälle. Hidas figu ei saanut annettua ekalla kurkistuksella rullaa. Ja sitten Siwwi teki Siwwit ja hyppäsi näytöllä maalimiehen niskaan. Onneksi oli maalimies, ettei tullut kovin pitkää ja kovaa pudotusta...

Eka tyyppi

Toka tyyppi

Kolmas tyyppi sai niskaansa pienen Silakan...

Maanantaina käytiin testailemassa tulevan Ryhmäkatselmuksen yhtä rastia, oli kaikenlaista systeemiä, mutta ei voi kertoa enempää, jos sattuu, että joku osallistuja lukee tätä :D Killiä välillä vähän jännitti, eniten ahdisti ehkä toiset kauheasti haukkuvat koirat..., mutta kaikkensa se teki minua mielyttääkseeni ja oli kovin urhea!

Fyssarilla

Perjantana käytiin Espoon Eläinsairaalassa Kittyä alkukuntoutuksessa hoitaneella fyssarilla chekkaamassa tilannetta, uskaltaisko jo agilityyn, mikä on tilanne. Ketkupelle on kevennellyt leikattua jalka (ei näyttävästi, vaan minun silmään liikkuu ihan puhtaasti, seistessä keventää kyllä - tapa?), joten sen lihakset eivät ole kehittyneet yhtä hyvin kun terveen. Leikkauksesta on nyt vasta 4,5kk ja ensi viikolla olisi alkanut agilityn ohjatut treenit. Fyssari oli vahvasti sitä mieltä, ettei kannata vielä. Tai jos menee niin tekee suoraa, ilman tiukkoja käännöksiä. No se nyt ei ole agilityä nykypäivänä, jos menee vaan suoraan. Joten ollaan siis pois kokonaan, tehdä itsekseen vaan hyppytekniikkaa. Ja muita lajeja. Ja koska juoksut pitäisi tulla parin kk:n päästä ja sitten astutuksen myötä taukoa joka tapauksessa, luovutin siis katkerin sydämin meidän syksyn ryhmäpaikan pois. :(

Leikattuun jalkaan on kehittynyt kyllä lihaksia hyvin, mutta edelleen on vajaa lonkankoukistajan alueelta. Jatketaan normilenkkeilyä, terveeseen jalkaan pitäisi kehittää joku töppönen lenkin alussa ja lopussa 5min ajaksi, jos se saisi varaamaan enemmän leikatulle jalalle. Lisäksi pitää ostaa pieni jumppapallo, jonka kanssa saisi temmeltää takajalat maassa etujalat pallolla. Pyöräilyä koira oikealla puolella.

Etulapojen ja niskan alueella oli jumia. Mietin, olisiko tullut lelujen retuutuksesta, patukkataistelusta. Pari kertaa viikkoon pitäisi nyt muistaa venytellä niskaa/kaulaa etenkin alaspäin.

Lopuksi käytiin vesitankissa vajaa 10 minuuttia. Pikkaisen tuppasi menemään vinossa ja leikatun jalan askel oli vähän lyhyempi. Mutta ihan jees kipitteli siellä.

Paino 13,8 kg eli nyt on karissut se puoli kiloa, mikä tuossa keväällä kertyi.

Lauantaina testailtiin ryhmäkatsemuksen yhtä rastia ja otin Killin autoon, ja se pääsi loppupalaverin aikaan sähläämään ja hurmaamaan ihmisiä. Treenin jälkeen tein sen kanssa pientä tokoilua parkkiksella muka häiriössä. Mutta se nyt ei just siihen hetkeen ollut sitten kuitenkaan kovin vilkas. Ihan kivasti teki. Mutta heti kun seuruussa alkaa palkka venyä, alkaa kontaktikin tippua.

Jälki ja tokoa

Maanantaina tehtiinkin yllättäen jälki, kun saatiin Linda koutsiksi. Suhteellisen lyhyt, ehkä 300m, jossa 4 keppiä alle 500m ja 6 keppiä? Helpohko heinikkoinen maasto, lopussa kuivempaa kangastyyppistä. Jäljennosto tehtiin janatyylisesti n. 10 m päästä jäljestä. Mielestäni sai tielle jo hajun jäljestä. Lähti ensin suoraan muutaman metrin, mutta alkoi sitten haahuta metrin suuntaansa. Otin muutaman askeleen, ja lähti etenemään suoraan, lähti takajäljelle, liina jarrasi puuhun ja ehdin itsekin jarrata, kun Linda sanoi, että lähti takajäljelle, joten kääntyi jarrutuksesta. Sitten alkoi ryysääminen, josta komento ottaa paljon lyhyemmälle liinalle. Minä kun olen ajanut lähes liinan päässä, päästänyt koiran ryysimään miten sattuu, ja 10m liinassa sillä on paljon enemmän tilaa seilata. Kun menee 2m liinalla, voi jarruttaa heti, jos alkaa vaeltaa ees taas jäljen päällä, vaatia sitä tarkkuutta, niin koirakin ajaa paremmin ja ne kepitkin ehkä löytyy! Ja jos antaa vastuksen jarruttamalla, koira ajaa pään alas ja käyttää nenää paremmin. Kepit nousi kaikki iloisesti ja hienosti, jes! Se haistoi ne, heilutti häntää ja etsi sitkeästi ja ilmaisi hienosti. Ruokaa oli vaan kahdessa purkissa ja syötiin aina vaan osa eli kansi kiinni nenälle, sen jälkeen leikittiin kapulalla kopittelua ja vetämistä. Tarraa paremmin keppiin kopittelemalla. Hyvin rauhoittui senkin jälkeen ja lähti hyvin aina uudestaan jäljelle. Kulmat teki hyvin, mutta pari kertaa eksyi jäljeltä, kun pääsi haahuilemaan, eli lyhyt lyhyt liina ja heti, jos alkaa seilata tai nostaa päätä, kunnon jarrutus. Eteenpäin saa hinata jäljellä, mutta sivuille ei. Janalle kannattaa lähettää seisoviltaan, saa paremmin suunnattua ja alussa voi ottaa pari askelta tukemaan eteenpäin menoa. Näitä lisää, pitäs treenata...

Tiistaina kaarihalleilla tokoilua lenkin jälkeen. Oli kaahannut tunnin metsässä hulluna juosten, mutta hyvin jaksaa! Ihan extempore (miksen ollut ottanut treenikamoja mukaan?!?!), onneksi autosta löytyi schmackosia ja lelunvirkaa toimitti "mustekala"-kumirenksu, hyvin kelpas sekin. Tein ensin kentälle tuloa "tottista" > palkka ja uudestaan pari kertaa. Paikallaolo alotyyliin, ja muutama maahanmeno, että menis suoraan. Kaukot, istumaan nousut on hitaita, niitä vois vähän jumpata lelulla (jos ei vaan ala sit hidastella lisää). Sitten liikkeelle lähtöjä, että pitäs kontaktin, se kun tuppaa aina tippumaan ekalla askeleella. Tippui edelleen, palkkasin vaan niistä kun piti kontaktin, eli otettiin aina uudestaan, jos kontakti tippui. Sitten seuruuta satunnaisilla palkkauksilla melko tiheesti. Myöhemmin tein pidempää seuruuta, se oli tokoseuruuksi oikein hyvää, mutta ei pidä katsekontaktia ylös, kun seuruu pitkittyy. Lopulta palkkasin vasta, kun nosti vihdoin pää. Kyllä sillä varmaan Laisilta kympin sais silti, en ala nyt hirveesti hifistellä ennen tokokoetta, sen jälkeen sit vasta. Sitten liikkeestä maahan, luoksetulo ja seiso, hienoja kaikki. Luoksetulon pysäytyksessä valuu muutaman askeleen, mut aika hyvin. Toinen toisto oli parempi, palkkasinkin siitä. Koko treeni nameilla, vasta lopuksi leikki. Hyvä fiilis jäi.

Keskiviikkona ajeltiin Heurekan nurtseille asti tokoilemaan Lindan ohjauksessa. Paikalla oli myös perin taitava pikkuveli Nuuk. Kauhee, kun tuli olo, että "ei me totakaan olla treenattu". Ihan hirveästi on jäänyt perusteita ja pohjia tekemättä. Kuten tavallaista, kiirehdin ja oion treeneissä. Eli se kontakti, kontakti ja kontakti. Kaiken perusta tokossa, pitäs treenata.

Tehtiin ensimmäinen setti reilulla palkalla (namia ja lopuksi leikkiä), kontaktia ja pieniä seuruupätkiä. Namipalkka suusta on aiheuttanut koiran edistämistä, siihen Linda vinkkas, että palkkaan lelulla selän taa. Nyt lelu ei aiheuttanut pahempaa painumista, pitää yrittää sen kanssa. Yksi kokeenomainen nouto, jossa arpoi taas tuodako suoraan sivulle vai eteen, joten jouduin avustamaan. Tuli kuitenkin ihan laukalla, vaikkakin hitaahkolla. Sitten muutamia vauhtinoutoja, toimi ja ei toiminut, lisää treeniä vaan. Kommenttina, että pitää vaatia se istumaan ryhdikkäänä heitonkin jälkeen, ei saa vajua alas. Mutta ei tarvitse pyytää kontaktia ennen "hae" käskyä, ei ole reilua lähettää koiraa hyppynoutoon suorasta katsekontaktista, kun ei ehdi fokusoida estettä.

Tokalla setillä tehtiin kokeenomaisesti avoimen liikkeet. Seuraaminen oli kauheeta, tosi levoton ja kontakti tippui kokonaan mitä pidemmälle mentiin. Kyllä se paikkansa kuitenkin pääasiassa piti. Liikkeestä maahan menossa nousi puoliksi istumaan, kun käännyin. Whaaaat?? Käskin maahan ja se oli ihan että "yök", tiedä sit mikä siinä maassa oli, murkkujako? Luoksetulo muuten oikein hyvä, mutta annoin käskyn liian aikaisin ja kun pysähtyi tosi hyvin, pysähtyi ainakin 2m ennen oikeaa kohtaa. Liikkeestä seisominen onnistui, jee! Palkkasin, kun olin palannut vierelle. Kaukokäskyt oli hiiiitaat, ei noussut ekalla istumaan. Pentele, pitää treenata lelulla. Lopuksi nouto, niin että palkkasin luovutusasentoon. Ihan kivasti, nyt toi hyvin eteen. Lindalta kommentti, että palkkaan nopeammin luovutuksesta enkä ota sivulle, jos se nostaisi ja innostaisi tulemaan reippaammin. Kokeenomaisessa setissä otti kovasti häiriötä ympäristöstä (toinen ryhmä treenaamassa vieressä), eli pitäs mennä sinne häiriöön. Pitäs pitäs.

Torstaina hurviteltiin omalla pihalla pientä kontaktitreeniä lelulla. Kävi aika kierroksilla. Nyt taas ihan priimat jäävät. Tein kaukoja lelulla, ja johan reipastui istumaan nousut. Lisäksi illalla tein vielä eteentuloja korkeassa vireessä, pyöritin koiraa "voltti"-käskyllä itsensä ympäri, haukkui, kiersi puuta, puri käsille jne ja siitä sitten "kom". Oli aikas pätevä! :D

Saalisorava semmassa

Sunnuntai vietettiin  Hämeenkoskella Juha ja Suski Korrin viettiteoria-, leikki- ja tottisseminaarisa. Enpä ole aiemmin saanut itseäni vastaaviin seminaareihin raahattua, joten jo oli aikakin! Espyllä olisi ollut keväällä Juhan motivaatioseminaari, mutta jouduin jättämään sen väliin, kun Kii oli sillon juuri polvileikattu enkä halunnut jättää sitä niin pitkäksi päiväksi yksin kotiin.

Olin ilmoittanut Killin Suskin tottisosuuteen vaikka hetken arvoin myös Juhan leikkiosuuden välillä. Onneksi ryhmät toteutettiin peräkkkäin (mikä tosin venytti päivän ihan hirveän pitkäksi, setä-raukat oli yksin kotona), joten pääsin näkemään leikkiosuudetkin. Kuvista päätellen olis voinut luulla, että olin treenaamassa oravan kanssa... Miralle kiitos kuvaamisesta!

Harjoitellaan haukkumista, haukku nostaa oravan virettä!

Joko tehtäis jotain?

Meidän suurimpia ongelmia on virekesto ja intensiivisyys, ja leikkipalkkauksessa tapahtua silmäkyyläys eli "eyeaaminen", mikä on aiheuttanut harmaita hiuksia monen liikkeen opettamiseen. Noudon palautus ja luoksetulot ovat hitaita, kun alkaa vaania lelua.

Keskeisimpiä asioita mitä Juhan luennolta jäi mieleen, oli että miksi väkisin yrittää jotain palkkaa, jos toinen toimii paremmin. Eli esim meillä kun se nami toimii paremmin, niin miksi väkisin käyttää lelua, joka aiheuttaa hidastelua ja vaanimista. Toinen oli virekeston rakentaminen satunnaiseen palkkaamiseen liittyen. Olen muka tätä yrittänyt rakentaa, mutta nyt se on vähän jäänyt, kun olen samalla myös yrittänyt rakentaa pitkäkestoista palkkaamattomuutta. Tästä seuraa koiralle uskonpuute, ei sieltä kuitenkaan tule palkkaa. Eli nyt takaisin lähtöruutuun ja satunnaista palkkausta ees-taas satunnaistamalla: 2s, 5s, 1s, 4s, 7s, 3s, 5s, 9s jne. Tai sekunnit metreissä. Kolmas oli kentälle tulo ja vihjesanan opetus. Kun sanotaan "tottista" koira skarppaa passiiviseen ohjaajan ihan kympillä. No vaatis ehkä sen kentille menon... Niskasta kiinni ohjaajaa! Lisäksi tuli hyviä vinkkejä leikin ja puruotteen vahvistamiseen.

Orava ja kieli. "Haist kukkanen!"

Kurrelle pähkinää.

Sitten se meidän tottisosuus. Koska sain jo aamupäivästä hyvät eväät virekeston ja intensiivisen seuraamisen rakentamiseen, en ottanut sitä käsiteltäväksi liikkeeksi, vaan noudon palautuksen. Alustin sitä sillä, että koiralla on vahva silmänkäyttö ja vauhtinoudot eivät toimi, kun lelupalkka saa sen vaan hidastamaan. Ja että ei luovu kapulasta lelulla. Tähän Suski kommentoi, että se kuvastaa, että koiralla on tosi hyvä ja vahva saalisvietti (mahtava kuulla!). Mutta että se ilmentää sitä monesti meidän kannalta ei-toivotulla tavalla eli silmänkäytöllä. Juhan mielestä silmäkoiralle on täysin hyväksyttävää, jos se haluaa saalispalkansa puremisen/kantamisen sijaan mielummin vaan tuijottaa sitä ja saa "kiksinsä" siitä. Hmm...

Saalisvietin/silmänkäytön katkaisuun voi käyttää epäsuoraa palkkausta ja katkaisua haukulla. Eli koira opetetaan haukkumaan käskystä ja ennen saalispalkkaa se voidaan ensin haukuttaa, ja sitten palkata lelulla. Tämän pitäisi estää hidastelu, koska koira odottaa saavansa ensin sen kiihkeän haukutuksen. Eli esim eteentulossa tai noudon palautuksessa oikeasta asennosta/kapulan luovutuksesta käsky "hauku", sitten "jes" ja patukkaa. Koira odottaa tullessaan vain sitä haukkua, eikä siis pitäisi "eyeata" lelulle. Pitänee kokeilla, meillä on eteentulon opetus vieläkin vaiheessa, vaihdoin siihen käskyn joka tuntuis toimivan paremmin. Joten siihen jos kokeilisi tuota haukkua, niin se olisi sitten helppo siirtää myös noudon palautukseen. Haukku-käskyn lisäksi toki pitää opettaa myös "hiljaa" ja voi tehdä mm. niin, että "hauku", "hiljaa" > koira patoaa > "sivulle" > sitten vasta palkka.

Hyvä oravakontakti.

Noudon palautukseen kokeiltiin kuitenkin ihan vauhtinoutoa, mutta tuplapitkillä matkoilla ja ohjaajan juoksemisella. Eli heitin kapulan, Suski kävi heittämässä sitä vielä pidemmälle, Kii lähti satalasissa kapulalle, kun tarttui kiinni, huusin "jes" ja lähdin juoksemaan pois. Kun koira oli lähellä, heitin patukan eteenpäin menosuuntaan ja juostiin yhdessä patukalle. Koiralle irtikäsky (meillä "kiitos") ja sen jälkeen lelulla leikkiminen. Ekalla kerralla otin kapulaa samalla kun sanoin käskyn, ei näin vaan ensin käsky eli että pudottaa itse, ja sitten vasta ojennan käden. Leikki hienosti. Toisella keralla, kun jo tiesi mistä oli kyse, alkoi jo hidastella... eli voi olla, ettei toimi pidemmän päälle. Idea kun tässä olisi, että pikkuhiljaa alan pidentää matka, minkä koira ehtii juosta ennen kun lähden itse juoksemaan. Sitten kun juoksee täysiä 3/4 matkasta, voin alkaa ottaa välillä luovutuksen. Toinen vaihtoehto on sitten rakentaa se sen haukkumisen kautta eli jaksottaa ja katkaista vietti. Mutta aion nyt yrittää kuitenkin ensin tuolla vauhtinoudolla, koska sainhan sen luoksetulonkin lopulta silleen toimimaan, vaikka aluksi tuntui ettei siitä tulisi yhtään mitään. Ja toki opetan sen nyt haukkumaan, että voi ennen kentälle menoa nostaa virettä ja sitten kun tulee "tottis"-käsky, se on ihan liekeissä!

Vauhtinoutoa!

Saalis-Orava!

Penuprojekti etenee sen verran, että nyt on saatu urostiedusteluihin pientä vauhtia ja positiivisia vastauksia. Katsellaan :) Keepillä on alkanut karvanlähtö, mikä voisi ennakoida juoksua jonnekin 2-3 kuukauden päähän.

Ja pistoja!

Maanantaina tehtiin illalla pihatokoa! Ensin palkkailin seuruusta hyvästä kontaktista. Perusasennoissa olis paljon tekemistä, välillä hukkuu selän taa ihan omituisesti, joku ajatuskatko selvästi. Ennakoiko täyskäännöstä (teen sitä nyt vasemman kautta), ja siksi peruuttaa selän taa. Palkkailin myös muutaman noudon palautuksen ja sitten pari noutoa. Ekan toi ravilla, siitä ei palkkaa, vaan heti uudestaan ja nyt toi hitaalla laukalla. Sitten lopuksi vielä ilman luovutusta lelupalkalle. Sitten otin erän palkattomuutta eli ensin pitkät pätkät seuruuta, sitten perinteinen maahan-luoksetulo-seiso kuvio. Maahan ok, luoksetulo ja pysäytys oli hieno! Hyvä vauhti, hyvä pysähdys ja siitä vielä laukalla sivullekin, jes. Tämän jälkeen seisominen, seisoi! Ja siitä palkka, hyvä Kii. Sitten lopuksi vielä vauhtiluoksetulo. Hyvä fiilis jäi, mutta pitäs kyllä raahautua kentälle... Eteentuloon vaihdoin käskyksi "tänne" sijaan "kom" ja sitä on nyt työstetty lyhyillä matkoilla hyvällä fiiliksellä, katsotaan päästäänkö toivottuun lopputulokseen.

Tiistaina Sadun ja Ressun kanssa pistoja Siikis2:lla. Tuuli tuli oikealta, normikyykkivät figut irtorullilla. Tyypit n. 50 metrissä10-30 m lähetyspaikasta keskilinjaa eteenpäin. Täysin tallaamaton alue (ellei joku marjastaja ollut kävellyt).
1. vasen: lähti kaartamaan jostain 30m:stä keskilinjaa eteenpäin ja mietin meneekö ohi. Sieltä se sitten tulikin ilman rullaa. Eikun uusi lähetys, nyt meni syvä suora pisto, löytö ja toi rullaakin eteenpäin, hieno.
2. oikea: lähti ehkä 3-4 krt aina kaartamaan vinoon eteenpäin, hakattiin sitten päätä seinään oikeen urakalla. Lopulta löysi perille figulle, mutta sitten ei enää löytänyt minua, kun palasi omia jälkiään ja minä olin tietty liikkunut eteenpäin. Hukkasi sitten rullan, joten ei auttanut kun lähettää taas uudestaan. No nyt toimi. Eikä edes hakenut sitä tiputtamaansa rullaa, vaikka pelkäsin.
3. vasen: ihan superhieno. Suora pisto, löytö ja palautti rullan eteenpäin, ihan loistava!
4. oikea: pisto oli ok, tais mennä jopa ekalla, mutta rullan palautus taas omia jälkiä.
5. vasen: tyhjä. Eteni ehkä jonkun verran taas vinoon keskilinjaa, mutten ottanut uusiksi. Kun alkoi palailla, kutsuin ja lähetin yliheitolla.
6. oikea: ei lähtenyt yliheitolla eikä ihan ekalla eikä tokallakaan lähetyksellä, teki vaan voltteja. "ei siellä ole kun ei tuolla äskenkään ollut". Ketkupelle. No, lähti se sitten lopulta, kun tarpeeksi "työnsi". Figu oli aika kaukana keskilinjaa eteenpäin lähetyspaikasta. No mutta minä tiesin keepiä paremmin että on siellä, nih! Senkin Ketkupelle.

Eli vasen myötätuulen puoli pelas loistavasti, oikea ei sitten millään. Luulen, että vasen figu oli myös vähän lähempänä kun oikea.

Miksi palloni ei liiku?

Keskiviikkona ensin tunnin rinteitä ylös rinteitä alas lenkki, sitten kotona pihalla hyppytreeniä. Lisäsin loppuun Satulta lainatun toko/pk-esteen (korkeus 50 >70cm). Alussa yhden kerran vauhti kasvoi niin, ettei mahtunut enää hyppäämään, vaan kolautti. Otin sitten lähempää eli kolmen hypyn kautta. Ihan kivasti loikki. Sitten pihatokoa. Tarkoitus oli lenkin yhteydessä jäädä jonnekin kentälle tai parkkikselle treenaamaan, mutten sitten saanut aikaan/viitsinyt jäädä - laiska. Pihalla siis ensin palkaton sarja pitkä seuruu, liikkeestä maahan, luoksetulo ja seiso. Kaikki meni taas tosi hyvin, jes jes! Sitten jumpattiin kaukoja pitkästä aikaa, oli vähän hitaat, niin yritin namilla saada vauhtia, niin alkoikin tarjota sitten innostuksissaan seisomista, jepjep. Seuruuta vielä namipalkalla hyvällä vireellä ja vauhtiluoksetulo. Lopuksi vähän noutoa, se niin lähtee sata lasissa kapulalle, mutta kohti ei pystyis kun jolkotella... saatiin me sieltä sitten ihan kevyttä laukkaakin.

Loppuverryttelyksi vedettiin rallia pihalla, kun Enni-penni tuli leikkimään. Keepi sai keepihepulit ja rallasi ympyrää pitkin alapihaa.

Torstaina taas pistoja. Piti mennä taas Siikis2:lle, mutta se oli varattu, joten oltiin taas Histan mastolla. Ja röyhkeät marjastajat punki keskelle meidän treenejä, sujuvasti keräsivät koiran pissimiä mustikoita...  Tarkoitus oli saada 2 tyhjää ja toisaalta vahvistaa suoria pistoja eli löydöt pistokohdalla. Mutta aina ei mene kuten suunnittelut. Reipas tuuli tuli vasemmalta, ei tallattu, mutta ne marjastajat talloivat kyllä etukulmia.

1. vasen, löytö. Hieno, paitsi palasi taas rullan kanssa omia jälkiä.
2. oikea, tyhjä. Ihan jees. Kutsusta palasi aika omia jälki. Yliheitto
3. vasen, löytö. Lähti yliheitolla hienosti ja karjuen :D Figu suoraan lähetyskohdassa, loistava. Näki rullaa palauttaessaan, kun toisen puolen figu meni piiloon keskilinjan toisella puolella ja tämä sotki ajatusta sen verran, että rulla tippui n.5m säteelle, en kuitenkaan halunnut lähettää uudelleen, joten käskin etsimään sen, ja niinhän se etsi ja toi.
4. oikea, löytö. Lähetin pikkaisen liian tuulen yläpuolelta, plus että figu oli ehkä 60-70m tallaamattomalla rankaryteikössä. Kii kävi monta kertaa ihan vieresssä, mutta kun tuli tuulen yläpuolelta, ei saanut hajua eikä sitten uponnut sinne ryteikköön tarpeeksi. Lähetin aina vaan lähempää, mutta kun ei. Otettiin yskivä ääniapu, mutta taas jäi muutaman metrin päähän, figu yskäisi vielä kerran ja nyt sitten löysi. Ei sitten otettukaan toiselle puolelle tyhjää, kuten oli suunniteltu.
5. vasen, löytö. Superhyperloistava kaikinpuolin. Figu oli 20m lähetyskohdasta eteenpäin, keepi teki hienoa laatikkoa, ja toi rullan eteenpäin. Nyt kun oli avara näkyvyys, se toimii. Tähän lopettiin.

Oi voi. Pitäs tallata alue, että sais niitä 70m uppoamisia.