Saalisorava semmassa

Sunnuntai vietettiin  Hämeenkoskella Juha ja Suski Korrin viettiteoria-, leikki- ja tottisseminaarisa. Enpä ole aiemmin saanut itseäni vastaaviin seminaareihin raahattua, joten jo oli aikakin! Espyllä olisi ollut keväällä Juhan motivaatioseminaari, mutta jouduin jättämään sen väliin, kun Kii oli sillon juuri polvileikattu enkä halunnut jättää sitä niin pitkäksi päiväksi yksin kotiin.

Olin ilmoittanut Killin Suskin tottisosuuteen vaikka hetken arvoin myös Juhan leikkiosuuden välillä. Onneksi ryhmät toteutettiin peräkkkäin (mikä tosin venytti päivän ihan hirveän pitkäksi, setä-raukat oli yksin kotona), joten pääsin näkemään leikkiosuudetkin. Kuvista päätellen olis voinut luulla, että olin treenaamassa oravan kanssa... Miralle kiitos kuvaamisesta!

Harjoitellaan haukkumista, haukku nostaa oravan virettä!

Joko tehtäis jotain?

Meidän suurimpia ongelmia on virekesto ja intensiivisyys, ja leikkipalkkauksessa tapahtua silmäkyyläys eli "eyeaaminen", mikä on aiheuttanut harmaita hiuksia monen liikkeen opettamiseen. Noudon palautus ja luoksetulot ovat hitaita, kun alkaa vaania lelua.

Keskeisimpiä asioita mitä Juhan luennolta jäi mieleen, oli että miksi väkisin yrittää jotain palkkaa, jos toinen toimii paremmin. Eli esim meillä kun se nami toimii paremmin, niin miksi väkisin käyttää lelua, joka aiheuttaa hidastelua ja vaanimista. Toinen oli virekeston rakentaminen satunnaiseen palkkaamiseen liittyen. Olen muka tätä yrittänyt rakentaa, mutta nyt se on vähän jäänyt, kun olen samalla myös yrittänyt rakentaa pitkäkestoista palkkaamattomuutta. Tästä seuraa koiralle uskonpuute, ei sieltä kuitenkaan tule palkkaa. Eli nyt takaisin lähtöruutuun ja satunnaista palkkausta ees-taas satunnaistamalla: 2s, 5s, 1s, 4s, 7s, 3s, 5s, 9s jne. Tai sekunnit metreissä. Kolmas oli kentälle tulo ja vihjesanan opetus. Kun sanotaan "tottista" koira skarppaa passiiviseen ohjaajan ihan kympillä. No vaatis ehkä sen kentille menon... Niskasta kiinni ohjaajaa! Lisäksi tuli hyviä vinkkejä leikin ja puruotteen vahvistamiseen.

Orava ja kieli. "Haist kukkanen!"

Kurrelle pähkinää.

Sitten se meidän tottisosuus. Koska sain jo aamupäivästä hyvät eväät virekeston ja intensiivisen seuraamisen rakentamiseen, en ottanut sitä käsiteltäväksi liikkeeksi, vaan noudon palautuksen. Alustin sitä sillä, että koiralla on vahva silmänkäyttö ja vauhtinoudot eivät toimi, kun lelupalkka saa sen vaan hidastamaan. Ja että ei luovu kapulasta lelulla. Tähän Suski kommentoi, että se kuvastaa, että koiralla on tosi hyvä ja vahva saalisvietti (mahtava kuulla!). Mutta että se ilmentää sitä monesti meidän kannalta ei-toivotulla tavalla eli silmänkäytöllä. Juhan mielestä silmäkoiralle on täysin hyväksyttävää, jos se haluaa saalispalkansa puremisen/kantamisen sijaan mielummin vaan tuijottaa sitä ja saa "kiksinsä" siitä. Hmm...

Saalisvietin/silmänkäytön katkaisuun voi käyttää epäsuoraa palkkausta ja katkaisua haukulla. Eli koira opetetaan haukkumaan käskystä ja ennen saalispalkkaa se voidaan ensin haukuttaa, ja sitten palkata lelulla. Tämän pitäisi estää hidastelu, koska koira odottaa saavansa ensin sen kiihkeän haukutuksen. Eli esim eteentulossa tai noudon palautuksessa oikeasta asennosta/kapulan luovutuksesta käsky "hauku", sitten "jes" ja patukkaa. Koira odottaa tullessaan vain sitä haukkua, eikä siis pitäisi "eyeata" lelulle. Pitänee kokeilla, meillä on eteentulon opetus vieläkin vaiheessa, vaihdoin siihen käskyn joka tuntuis toimivan paremmin. Joten siihen jos kokeilisi tuota haukkua, niin se olisi sitten helppo siirtää myös noudon palautukseen. Haukku-käskyn lisäksi toki pitää opettaa myös "hiljaa" ja voi tehdä mm. niin, että "hauku", "hiljaa" > koira patoaa > "sivulle" > sitten vasta palkka.

Hyvä oravakontakti.

Noudon palautukseen kokeiltiin kuitenkin ihan vauhtinoutoa, mutta tuplapitkillä matkoilla ja ohjaajan juoksemisella. Eli heitin kapulan, Suski kävi heittämässä sitä vielä pidemmälle, Kii lähti satalasissa kapulalle, kun tarttui kiinni, huusin "jes" ja lähdin juoksemaan pois. Kun koira oli lähellä, heitin patukan eteenpäin menosuuntaan ja juostiin yhdessä patukalle. Koiralle irtikäsky (meillä "kiitos") ja sen jälkeen lelulla leikkiminen. Ekalla kerralla otin kapulaa samalla kun sanoin käskyn, ei näin vaan ensin käsky eli että pudottaa itse, ja sitten vasta ojennan käden. Leikki hienosti. Toisella keralla, kun jo tiesi mistä oli kyse, alkoi jo hidastella... eli voi olla, ettei toimi pidemmän päälle. Idea kun tässä olisi, että pikkuhiljaa alan pidentää matka, minkä koira ehtii juosta ennen kun lähden itse juoksemaan. Sitten kun juoksee täysiä 3/4 matkasta, voin alkaa ottaa välillä luovutuksen. Toinen vaihtoehto on sitten rakentaa se sen haukkumisen kautta eli jaksottaa ja katkaista vietti. Mutta aion nyt yrittää kuitenkin ensin tuolla vauhtinoudolla, koska sainhan sen luoksetulonkin lopulta silleen toimimaan, vaikka aluksi tuntui ettei siitä tulisi yhtään mitään. Ja toki opetan sen nyt haukkumaan, että voi ennen kentälle menoa nostaa virettä ja sitten kun tulee "tottis"-käsky, se on ihan liekeissä!

Vauhtinoutoa!

Saalis-Orava!

Penuprojekti etenee sen verran, että nyt on saatu urostiedusteluihin pientä vauhtia ja positiivisia vastauksia. Katsellaan :) Keepillä on alkanut karvanlähtö, mikä voisi ennakoida juoksua jonnekin 2-3 kuukauden päähän.