Listaan tähän sitten putkeen koko viikonlopun treenit, joihin osui pieniä ihmeellisiä juttuja...
Lauantaina yli kuukauden tauon jälkeen omat rauniotreenit teemalla pientä kivaa ennen koetta. No eipä mennyt ihan niin. Ilman oli hieno, pieni tuulenvire pellolta päin. Otin meluryhmän vaatemiinojen lähelle ja siihen yksi sovepiilo. Lisäksi keskitalon ylin kerros. Kit halusi nostaa ensin talon, joten sinne mentiin, vieressä paukuttettiin roskiksen kantta (aika hiljaa). Kit sai hajun, muttei osannut paikallistaa eikä lähtenyt nousemaan rappusia vaikka niitä kävi haistelemassa. Lopulta autoin sen verran, että otin askeleen pari rappusia kohden, jolloin se vipelsi ylös. Ilmaisu (kiintiksellä) hieno.
Sitten keskialueelle meluryhmän luokse kohti vihreää koppia. Kit sai hajun, juoksi vihreää koppia vasten aukeavan putken suulle, tuli vierelleni istumaan ja otti siinä rullan suuhun. Mitä!?! Juha huusi, ei ole oikein. Otin rullan pois, sanoin höpsis, ja lähetin uudestaan "etsi". Meni putkeen uudelleen, ilmaisi enkä taaskaan hyväksynyt. Liikuin itse pikkuisen eteenpäin, nyt se meni sitten tämän putken takana samassa linjassa olevan putke suulle, työnsi hieman päätä raollaan olevan kannen sisään ja otti rullan, kelpuutin. Se kelmi ilmaisi hajua työstämättä sitä loppuun, voi kerpele! Toisaalta se oli ihan oikeassa, koska tuulenvire toi hajun putkesta toiseen, mutta ei se tollalailla olisi saanut heti hajua ilmaista, vaan olisi pitänyt tarkentaa!
Otettiin sitten vielä kolmas Teantornin alaosaan. Ja sepä ei löytynytkään ihan helpolla, tovin jos toisenkin keepi joutui työstämään, etsi ylä- ja alakerrat moneen kertaan ennenkun löysi. Nyt toimi aivan loistavasti, eikä sille tullut pieneen mieleenkään ilmaista hajusta. Hieman jäi pelonkutkutus että mitä se keksii kokeessa... Tästä eteenpäin loppukausi käytetään sitkeästi vaan irtorullia!
Lauantaina treenien jälkeen kartturoin nk. pitkissä sellaisen 2,5h (26 ha) etsinnän Kerkolle, Kit pääsi mukaan hömpöttämään, kun "sehän kuitenkin vaan pyörii jaloissa". No niinhän se teki. Eihän se toki hommissa ollutkaan vaan lenkillä, mutta voisi se silti vähän juoksennellakin.
Sunnuntaina rauniokokeen jälkeen olin luvannut mennä minitreeneihin kolmanneksi henkilöksi, että saivat treenin kasaan. Oltiin Haapapurontien ja motarin välissä, lievä vastatuuli kalliota pitkin (keskilinja). Otin vain yhden tuuli-irtoamisen. Keepi kyllä juoksi ja kaahasi, kyseli välillä, suhasi jälkiä, ei ihan saanut tuulesta kunnolla hajua, kun figu olikin hieman eri kohdassa kun olin ajatellut eli ei tultu aivan tuulen alapuolelta. Mutta ihan suht jees vaikka alussa kyselyä oli aika paljonkin.
Sitten illalla omissa treeneissä (Kattis1 kallion päällä) oli tarkoitus jatkaa samalla teemalla eli tuuli-irtoamisia. Tuuli oli vaan jo aika tyyntynyt ja tapahtui jotain perin kummallista.
1 figu oli keskilinjan vasemmalla tuulen yläpuollella ehkä n. 50 metrissä kallionreunan alapuolella niin, että pää jäi kallion tasalle. Kit irtosi ihan superhienosti, juoksi itsenäisesti, ei kysellyt. Mutta sitten se vaan jatkoi ja jatkoi sitä juoksemista. Ees taas ees taas. Ihan päätöntä. Välillä se kävi luona, jatkoi taas. Välillä otin sen sivulle ja lähetin uudelleen, mutta se vaan jatkoi suhaamista, mitä ihmettä!?! Kerran se tuli vierelle ja yritti ottaa rullaa suuhun, mutta se oli niin tiukalla ettei saanut (irtiksillä siis oli tarkoitus pelata). Se tiesi missä figu oli muttei nostanut sitä. Lopulta ajoin sen figulle, olin itse ehkä 10m päässä, niin Kit meni kallionreunan alas (mielestäni ei ollut aiemmin käynyt sielä alhaalla, en tajunnut kysyä figulta) ja toi irtiksen. Ihmetys oli suuri, missä mätti...
Toinen oli sitten samalla syvyydellä keskilinjaa eteenpäin, mutta ei palattu keskilinjalle vaan jatkettiin siitä suoraan kohti kakkosta. Taas Kit irtosi, kääntyi ja katsoi, pysähdyin (kouluttaja jarrutti pitämällä treeniliivistäni kiinni :D ) ja se jatkoi, pientä suhausta ja löysi maalimiehen ja ilmaisi hienosti. Tämä meni sitten just niinkun piti.
Nyt ohjeeksi itselle: annan sen ensin irrota reilusti ennenkun itse lähden liikkeelle. Jos se pysähtyy kyselemään, minä pysähdyn ja odotan, että se jatkaa itsenäisesti. Ja taas vasta hetken perästä lähden liikkeelle. Tosin, tämän sijaan Päivi ehdotti kylläkin itsenäisyyden harjoittelemiseen ennemminkin härdelliä - eli tavoitteena koira, joka risteilee ohjaajan edessä omatoimisesti. Jep, ehkä voisi olla syytä palata siihen, sitähän aloitettiin kesällä, mutta se jäi kesken.
Kotona sitten märehdin vielä tuota ykkösfigua ja tuli mieleen, että olisiko siinä käynyt niin, että Kit tosiaan ei käynyt kallionkielekkeen alla, vaan löysi figun siitä kallion päältä. Figun pää oli kallion tasalla, yritti ottaa kiintorullaa ilmaistakseen (koska ei tietenkään siinä irtorullaa ollut tarjolla) ja koska ei kiintistä saanut, totesi ettei tätä sitten ilmaista ja siirtyi sijaistoimintona (?) juoksentelemaan ees taas. Tätähän se teki sillon, kun kiintorulla oli epävarma. Täytyy kysyä figulta ensi sunnuntaina. Käytös oli tosiaan kerrassaan omituista, kun se juoksenteli niin voimakkaasti ees taas, eikä reagoinut enää figuun millään tavoin.
Melkoisen rankka ja pelastuskoirajuttujen täyteinen viikonloppu pikku keepille. Nyt se saa koko viikon toipua näistä hommista ja pääsee tuulettamaan aivojaan ainoastaan aksan merkeissä!
maanantai 10. lokakuuta 2011
perjantai 7. lokakuuta 2011
Kohti SM:iä?
Juha kysyi keskiviikon agitreeneissä, että onkohan meillä tarkoitus kisatakin joskus. Että päästäis sinne kolmosiin, ja saatais keväällä SM-nollat kasaan. No ihan se nyt ei ollut tavoitteena, tavoitteena on kyllä ollut päästä syksyllä kolmosiin (kunhan pääsisi edes kisaamaan!) ja ässämmiin ehkä sit 2013. Mut Juhan mielestä jo ens vuonna, hän vie jos minä en. Ajjaa...
Mutta ne treenit.
Maanantaina alkoi Veikkolan hallikausi. Nyt keskitytään esteisiin ja tekniikkaan. Tehtiin keppejä, vedätystä sekä vauhdikkaita avokulmia. Meni ihan raivolla. Pari vedätysvirhettä sain aikaiseksi, tiedä sitten oppiiko se niistä mitään, kun käy niin hulluilla kierroksilla.
Puomin ja A:n alastuloja tehtiin targetilla, ja ihan kivasti menee. Sekä pari takaaleikkausharjoitusta.
Käytiin myös naapurikentän puolella tekemässä pk-hyppy, jossa 9 laudalla kolahti, auts. Oli visiin jo väsy. Uusinnalla meni kyllä yli. Ja kokeiltiin myös pk-A:ta, joka oli säädettävä ja meni ilmeisesti matalammaksi kun oikea (en tiedä, kun en näistä mitään tiiä). Pätevästi keepi sen suoritti.
Keskiviikon treeneissä Juha oli väkertänyt tällaisen kieputuksen. Teemana pimeät putkikulmat, vippaus ja välistävedot. Putkelle on kolme lohkoa ja riippuen siitä kumpaan suuntaan koiran halutaan putken suusta kääntyvän, pitäisi ohjaajan olla lähempänä sitä lohkoa. Esim siis 3- putkelta koiraa pitäisi olla kutsumassa putken vasemman pään lohkossa ja sitten taas 18-putkella oikean pään lohkossa. Kit kääntyi joka kerta oikein, oli se hyvä.
Putkeen (3) vedätyksen (keskellä putkea takana) jälkeen lähdin suoraan juoksemaan kohti 5 estettä ja tein valssin sijaan persjätön. Tällä sain tosi hyvän etumatkan 6:sen takaakiertoon. Vippaus toimi yllättävän hyvin (7-8), mutta sitten 9-10 välistäveto perinteisesti peruuttamalla ei toiminutkaan. Mutta se toimi, että hidastin hieman ja tein "päällejuoksun" ilman estettä siihen väliin. Lopussa ei mitään ihmeitä ollutkaan. Paitsi "jokainen este on ohjattava huolellisesti". Sekä hyvässä että pahassa Kit on niin herkkä ohjattava, että liikkeet pitää olla rauhallisia ja huolellisia, nopea käden vippaus lähettää mutta myös vetää sen pois esteiltä. Huolellinen, rauhallinen, maltillinen...
Omaa vuoroa odotellessa ja lämmitellessä tehtiin pihalla tokoa. Luoksetulon pysäytyksiä pari - kovin on vielä epävarma, seuraamista > maahan > seuraamista > seiso - ja painui alas. Ja eikun uudestaan... Sitten muutamia lisää ja myös ohi kävelemisiä. Ja lopuksi tein piiiiiitkän pitkän seuraamisen, ja voi jestas se oli mahtava!
Mutta ne treenit.
Maanantaina alkoi Veikkolan hallikausi. Nyt keskitytään esteisiin ja tekniikkaan. Tehtiin keppejä, vedätystä sekä vauhdikkaita avokulmia. Meni ihan raivolla. Pari vedätysvirhettä sain aikaiseksi, tiedä sitten oppiiko se niistä mitään, kun käy niin hulluilla kierroksilla.
Puomin ja A:n alastuloja tehtiin targetilla, ja ihan kivasti menee. Sekä pari takaaleikkausharjoitusta.
Käytiin myös naapurikentän puolella tekemässä pk-hyppy, jossa 9 laudalla kolahti, auts. Oli visiin jo väsy. Uusinnalla meni kyllä yli. Ja kokeiltiin myös pk-A:ta, joka oli säädettävä ja meni ilmeisesti matalammaksi kun oikea (en tiedä, kun en näistä mitään tiiä). Pätevästi keepi sen suoritti.
Keskiviikon treeneissä Juha oli väkertänyt tällaisen kieputuksen. Teemana pimeät putkikulmat, vippaus ja välistävedot. Putkelle on kolme lohkoa ja riippuen siitä kumpaan suuntaan koiran halutaan putken suusta kääntyvän, pitäisi ohjaajan olla lähempänä sitä lohkoa. Esim siis 3- putkelta koiraa pitäisi olla kutsumassa putken vasemman pään lohkossa ja sitten taas 18-putkella oikean pään lohkossa. Kit kääntyi joka kerta oikein, oli se hyvä.
Putkeen (3) vedätyksen (keskellä putkea takana) jälkeen lähdin suoraan juoksemaan kohti 5 estettä ja tein valssin sijaan persjätön. Tällä sain tosi hyvän etumatkan 6:sen takaakiertoon. Vippaus toimi yllättävän hyvin (7-8), mutta sitten 9-10 välistäveto perinteisesti peruuttamalla ei toiminutkaan. Mutta se toimi, että hidastin hieman ja tein "päällejuoksun" ilman estettä siihen väliin. Lopussa ei mitään ihmeitä ollutkaan. Paitsi "jokainen este on ohjattava huolellisesti". Sekä hyvässä että pahassa Kit on niin herkkä ohjattava, että liikkeet pitää olla rauhallisia ja huolellisia, nopea käden vippaus lähettää mutta myös vetää sen pois esteiltä. Huolellinen, rauhallinen, maltillinen...Omaa vuoroa odotellessa ja lämmitellessä tehtiin pihalla tokoa. Luoksetulon pysäytyksiä pari - kovin on vielä epävarma, seuraamista > maahan > seuraamista > seiso - ja painui alas. Ja eikun uudestaan... Sitten muutamia lisää ja myös ohi kävelemisiä. Ja lopuksi tein piiiiiitkän pitkän seuraamisen, ja voi jestas se oli mahtava!
maanantai 3. lokakuuta 2011
Treenistä toiseen
Sunnuntai kului sitten samoissa merkeissä kun lauantai, treeniä treeniä.
Hakutreenit
Ensin päivällä pikkutreenit kolmella hengellä Histan mastolla. Kittyn teemana itsenäisyys ja irtoaminen partioidessa. Tuuli oli hyvä, joten sitä käytettiin. Tallattiin alueelle raidat, tuuli tuli keskilinjan vasemmalta puolelta. Tarkoitus oli olla itse täysin mykkä koko treenin. Menin oikeaan etukulmaan ja lähdin siitä ensin hieman sivurajaa ja sitten piilomerkin kohdalta kohtisuorasti keskilinjaa toisella sivurajalla ollutta piiloa kohti. Kit suhasi ensin raitoja, lähti sitten kuitenkin mukaan, kun käännyin ja suhasi aikansa toisen puolen raitoja kunnes sai tuulesta hajun ja löysi figun. Ilmaisu irtorullilla, hyvä.
Siitä jatkettiin takaisin kohti oikean puolen sivurajaa figun siirtyessä vasemman puolen sivurajaa eteenpäin. Ja taas lähdettiin kohta takaisin vasenta rajaa kohti. Nyt keepi sai jo keskilinjan oikealla puolella hajun ja lähti irtoamaan hienosti. Sitten se kuitenkin nappasi raitajäljen ja suhasi sitä hieman, mutta luovutti pian ja löysi figun. Hyvä keepi!
Kolmas figu oli takarajan tuntumassa hieman keskilinjan oikealla puolella ja nyt oli tarkoitus löytää tyyppi vielä myös myötätuulesta. Jonkun verran oli kyselyä ja pyörimistä, mutta kyllä se figu sieltä löytyi. Hyvä treeni, näitä lisää. Tallattu alue, tyypit tuulessa. Ei mitään näkölähtöjä ja jälkiä.
Rauniotreenit
Sitten pieni metsälenkitys, sedät kotiin, ruokatauko ja raunioille. Vaihdoin illan hakutreenit raunioihin ja siellä oli tarkoitus treenata häiriöitä, häiriöitä ja häiriöitä. Mehän ei olla yli kuukauteen päästy omiin rauniotreeneihin, joten häiriötreenaaminen on vähän jäänyt. Juuri kun päästiin rauniolle tuli sarms:lta tekstari tosietsinnäistä. Jäi treenit aika lyhyeen, huristeltiin kokoontumispaikalle, laitettiin nimet lappuun - ja kas, etsittävä oli löytynyt ja etsintä peruutettiin, hyvä niin! Eikun takaisin raunioille jatkamaan treenejä - hullunhommaa! :D
Kolme figua sovepiiloissa, joista yksi lähellä meteliryhmää. Kajarit eivät jostain syystä toimineet, joten melukasettia ei saatu käyttöön. Seuruu otettiin talojen takaa kanaparrulle, siinä kaksi laukausta. Vähän meinasi lähteä keulimaan, mutta pidin namia kädessä ja syöttelin ja meni ihan ok. Lähetin Tean tornin takaa kohti keskialuetta, keepi valitsi vasemman puolen, minä lähdin oikealle, laukaus, lennosta kääntyi ja lähti kauheella kaahotuksella seuraamaan minua. Samalla nappasi kuitenkin hajun bunkkerista ja sieltähän se figy löytyi. Ilmaisu hieno kiintiksellä.
Jatkettiin kohti meteliryhmää, jonka ympäristö oli miinoitettu vaatteilla ja ruokahäiriöillä. Siinä pyöri hetken, meluista viisveisasi, ruokakätkön nuuskaisi, mutta jatkoi hyvin. Suuntasi vihreälle kopille ja huomasin, että "jaahas, kopin ovi on auki, siellä siis". Keepi kuitenkin kaahasi kopin taakse ja tuli sieltä rullan kansa, wtf! Eihän siellä ole mitään piiloakaan! Meinasin jo huutaa, mitä mä teen, ilmaisee kopin takaa, onko tää oikea vai vale. Kytkin ja lähdin näytölle pikkuliinan perässä roikkuen. Siellähän se figu makasikin kopin alla. Kelmit olivat tehneet mulle källin! Trust your dog!
Jatkettiin ja keepi kaahasi hurjana kohti alakasaa. En tiennyt mikä meidän alue on, joten meinasin alkaa kysellä, mutta näinkin, että koiralla on haju alakasan päässä. Jatkoi kohti yläkasaa ja ajattelin, että jassoo, olisko karhunpesässä. Mutta ei, figu olikin L-putken takapäässä suuaukolla. Loistoilmaisu siitäkin.
Keepi meni kyllä perin pätevästi, aikaa ei montaa minuuttia kulunut kun se juoksi maalimieheltä toiselle. Keli ja tuuliolosuhteet kyllä suosivat treeniä. Meluista ja paukuista ei ottanut mitään häiriötä tai paineita.
Treenin lopuksi otettiin L-putkea. Yritin ensin itse lähettää ja avustaja huhuili toisessa päässä, mutta ei mennyt kelmikeepi. Toisinpäin sitten toimi, eli avustaja piti kiinni koiraa putken toisessa päässä ja minä kutsuin toisessa. Olisko se sittenkin vähän jänskättänyt.
Hakutreenit
Ensin päivällä pikkutreenit kolmella hengellä Histan mastolla. Kittyn teemana itsenäisyys ja irtoaminen partioidessa. Tuuli oli hyvä, joten sitä käytettiin. Tallattiin alueelle raidat, tuuli tuli keskilinjan vasemmalta puolelta. Tarkoitus oli olla itse täysin mykkä koko treenin. Menin oikeaan etukulmaan ja lähdin siitä ensin hieman sivurajaa ja sitten piilomerkin kohdalta kohtisuorasti keskilinjaa toisella sivurajalla ollutta piiloa kohti. Kit suhasi ensin raitoja, lähti sitten kuitenkin mukaan, kun käännyin ja suhasi aikansa toisen puolen raitoja kunnes sai tuulesta hajun ja löysi figun. Ilmaisu irtorullilla, hyvä.
Siitä jatkettiin takaisin kohti oikean puolen sivurajaa figun siirtyessä vasemman puolen sivurajaa eteenpäin. Ja taas lähdettiin kohta takaisin vasenta rajaa kohti. Nyt keepi sai jo keskilinjan oikealla puolella hajun ja lähti irtoamaan hienosti. Sitten se kuitenkin nappasi raitajäljen ja suhasi sitä hieman, mutta luovutti pian ja löysi figun. Hyvä keepi!
Kolmas figu oli takarajan tuntumassa hieman keskilinjan oikealla puolella ja nyt oli tarkoitus löytää tyyppi vielä myös myötätuulesta. Jonkun verran oli kyselyä ja pyörimistä, mutta kyllä se figu sieltä löytyi. Hyvä treeni, näitä lisää. Tallattu alue, tyypit tuulessa. Ei mitään näkölähtöjä ja jälkiä.
Rauniotreenit
Sitten pieni metsälenkitys, sedät kotiin, ruokatauko ja raunioille. Vaihdoin illan hakutreenit raunioihin ja siellä oli tarkoitus treenata häiriöitä, häiriöitä ja häiriöitä. Mehän ei olla yli kuukauteen päästy omiin rauniotreeneihin, joten häiriötreenaaminen on vähän jäänyt. Juuri kun päästiin rauniolle tuli sarms:lta tekstari tosietsinnäistä. Jäi treenit aika lyhyeen, huristeltiin kokoontumispaikalle, laitettiin nimet lappuun - ja kas, etsittävä oli löytynyt ja etsintä peruutettiin, hyvä niin! Eikun takaisin raunioille jatkamaan treenejä - hullunhommaa! :D
Kolme figua sovepiiloissa, joista yksi lähellä meteliryhmää. Kajarit eivät jostain syystä toimineet, joten melukasettia ei saatu käyttöön. Seuruu otettiin talojen takaa kanaparrulle, siinä kaksi laukausta. Vähän meinasi lähteä keulimaan, mutta pidin namia kädessä ja syöttelin ja meni ihan ok. Lähetin Tean tornin takaa kohti keskialuetta, keepi valitsi vasemman puolen, minä lähdin oikealle, laukaus, lennosta kääntyi ja lähti kauheella kaahotuksella seuraamaan minua. Samalla nappasi kuitenkin hajun bunkkerista ja sieltähän se figy löytyi. Ilmaisu hieno kiintiksellä.
Jatkettiin kohti meteliryhmää, jonka ympäristö oli miinoitettu vaatteilla ja ruokahäiriöillä. Siinä pyöri hetken, meluista viisveisasi, ruokakätkön nuuskaisi, mutta jatkoi hyvin. Suuntasi vihreälle kopille ja huomasin, että "jaahas, kopin ovi on auki, siellä siis". Keepi kuitenkin kaahasi kopin taakse ja tuli sieltä rullan kansa, wtf! Eihän siellä ole mitään piiloakaan! Meinasin jo huutaa, mitä mä teen, ilmaisee kopin takaa, onko tää oikea vai vale. Kytkin ja lähdin näytölle pikkuliinan perässä roikkuen. Siellähän se figu makasikin kopin alla. Kelmit olivat tehneet mulle källin! Trust your dog!
Jatkettiin ja keepi kaahasi hurjana kohti alakasaa. En tiennyt mikä meidän alue on, joten meinasin alkaa kysellä, mutta näinkin, että koiralla on haju alakasan päässä. Jatkoi kohti yläkasaa ja ajattelin, että jassoo, olisko karhunpesässä. Mutta ei, figu olikin L-putken takapäässä suuaukolla. Loistoilmaisu siitäkin.
Keepi meni kyllä perin pätevästi, aikaa ei montaa minuuttia kulunut kun se juoksi maalimieheltä toiselle. Keli ja tuuliolosuhteet kyllä suosivat treeniä. Meluista ja paukuista ei ottanut mitään häiriötä tai paineita.
Treenin lopuksi otettiin L-putkea. Yritin ensin itse lähettää ja avustaja huhuili toisessa päässä, mutta ei mennyt kelmikeepi. Toisinpäin sitten toimi, eli avustaja piti kiinni koiraa putken toisessa päässä ja minä kutsuin toisessa. Olisko se sittenkin vähän jänskättänyt.
Rauniovierailu Imatralle
Perjantaina pakattiin Kolme Pientä autoon ja hurautettiin Klamilaan yöksi ja aamulla suunnattiin sieltä Imatralle. Paikalle saapui myös 4 muuta espyläistä koirineen. Ensin käytiin rata läpi. Se oli kovin erilainen kun meidän oma. Lähestulkoon yksi yhtenäinen tiilikasa karkeasti ottaen. Kaikki kävely ja kulku tapahtui kasoilla, mitään käytäviä ei ollut toisin kun omalla radallamme. Ja aluksi tuntuikin hurjalta, että miten vielä nilkkojen ja polvien käy, kun kokopäivä siellä könytään. Mutta kyllä sieltäkin päivän mittaan kummasti alkoi kulkureittejä löytyä. Radalla oli paljon enemmän piilossa olevia tunneliverkostoja mistä sisään mentiin jostain, ja piiloon pääsi kasan alle aivan eri kohtaan kulkuaukkoon nähden.
Me päästiin tekemään kaksi kunnon kierrosta, ekalla otin 3 ja toisella 4 figua irtorullilla. Tuuli oli melkoinen, sää pilvinen ja kolea, mutta ei satanut. Ensimmäinen kierros meni hienosti. Eka nousi nopeasti pienen tunkeutumisen jälkeen, sitten kuljettiin kakkosesta ohi, kolmas löytyi radan reunalta ylhäällä kasassa olevasta vaakaputkesta. Sitten palattiin radan toista reunaa ja nyt tuli haju siitä viimeisestäkin, mutta siinäpäs olikin pähkinää kerrakseen. Pienessä muutaman neliön peltilevyhökötys "pimeähuoneessa", jonka oven edessä oli vielä pressut, oli sisällä vesisäiliö, jonka oviaukossa oli huopa edessä. Keepi työsti rakennusta ees taas sisään ja ulos, teki sitkeesti töitä, mutta vesisäiliön luukku ei vaan osunut nenään. Säiliössä olikin takana reikä, josta haju painui peltihökkelin takaseinästä ulos ja katonrajaan, ja sinne Kit kovasti merkkailikin. Lopulta figu hieman raotti vesisäiliön huopaluukkua, se riitti ja rulla löytyi. Sitkeä pieneläin :)
Toisella kierroksella napattiin taas ensin yksi varsin helppo jälleen pientä tunkeutumista vaativa avopiilo. Sitten oli tarkoitus ottaa kahden vastakkain olevan katetun peltikaapiston rivi, mutta sen hajupa ei nyt levinnytkään kaappien lähelle, tai sitten keepi ei sitä jaksanut työstää. Kävi siellä samaisella pimeähuonepeltihökötyksellä pari kertaa, ja haahuili ympäriinsä. Lopulta se sitten alkoi hajua työstää, mutta ensialkuun ei ihan hirveän suurella tarmolla ja mietin jo, että alkaako väsy painaa. Sitten taisi joku lemahdus tulla, ja pienen etsinnän jälkeen se oikea oviaukkokin löytyi. Mutta näytölle mennessä oikea kaappi oli taas jo hukassa...
Kolmas figu oli ylhäällä tiiliharkkokasan päällä n. 2,5m korkeudessa ollut "ruumisarkku", jota olin pyytänyt piiloksi. Edelliseltä jatkettaessa Kit oli kovin kyselevä, mutta sain sen sitten ohjattua viereiselle kasalle, josta se saikin vähän hajua ja alkoi työstää harkkokasan reunoja. Tässä vaiheessa tajusin, että eihän koira pääse tuonne ylös. Aikansa työstettyään se näytti, että haju tulee ylhäältä, kehuin ja ohjasin sitä liikkeelläni kohti pienempiä harkkokasoja joiden kautta ehkä pääsisi hyppäämään. Ja hyppäsi se lopulta, haki rullan ja tuli sen kanssa vielä alaskin, hyvä! Näytölle meno olikin sitten vaikeampaa. Kit yritti ensin hypätä, mutta ei onnistunut, alkoi tippua ja sain sen onneksi ilmasta kiinni ennenkun mätkähti pepulleen maahan. Sitten se yritti läheisen aidan kautta, tipahti aidan toiselle puolelle, takajalat vaan vilahti pystyssä.... raukka pieni! Sitten otin sen hallitusti ja nostin.
Neljäs oli hieman erillään olevassa harkkorakennelmassa, jossa keepi ensin haki hajua takaa, tuli sitten kohta luokseni. Koska satuin seisomaan piilon vieressä, se sujahti sinne suoraan eikä sitten joutunut etsimään enää sen enempää.
Yleisesti ottaen treenit meni oikein kivasti, mutta jonkun verran oli kyllä kyselyä ja ihmettelyäkin.
Joku ystävällinen oli napsinut kamerallani meistäkin muutaman kuvan.
Me päästiin tekemään kaksi kunnon kierrosta, ekalla otin 3 ja toisella 4 figua irtorullilla. Tuuli oli melkoinen, sää pilvinen ja kolea, mutta ei satanut. Ensimmäinen kierros meni hienosti. Eka nousi nopeasti pienen tunkeutumisen jälkeen, sitten kuljettiin kakkosesta ohi, kolmas löytyi radan reunalta ylhäällä kasassa olevasta vaakaputkesta. Sitten palattiin radan toista reunaa ja nyt tuli haju siitä viimeisestäkin, mutta siinäpäs olikin pähkinää kerrakseen. Pienessä muutaman neliön peltilevyhökötys "pimeähuoneessa", jonka oven edessä oli vielä pressut, oli sisällä vesisäiliö, jonka oviaukossa oli huopa edessä. Keepi työsti rakennusta ees taas sisään ja ulos, teki sitkeesti töitä, mutta vesisäiliön luukku ei vaan osunut nenään. Säiliössä olikin takana reikä, josta haju painui peltihökkelin takaseinästä ulos ja katonrajaan, ja sinne Kit kovasti merkkailikin. Lopulta figu hieman raotti vesisäiliön huopaluukkua, se riitti ja rulla löytyi. Sitkeä pieneläin :)
Toisella kierroksella napattiin taas ensin yksi varsin helppo jälleen pientä tunkeutumista vaativa avopiilo. Sitten oli tarkoitus ottaa kahden vastakkain olevan katetun peltikaapiston rivi, mutta sen hajupa ei nyt levinnytkään kaappien lähelle, tai sitten keepi ei sitä jaksanut työstää. Kävi siellä samaisella pimeähuonepeltihökötyksellä pari kertaa, ja haahuili ympäriinsä. Lopulta se sitten alkoi hajua työstää, mutta ensialkuun ei ihan hirveän suurella tarmolla ja mietin jo, että alkaako väsy painaa. Sitten taisi joku lemahdus tulla, ja pienen etsinnän jälkeen se oikea oviaukkokin löytyi. Mutta näytölle mennessä oikea kaappi oli taas jo hukassa...
Kolmas figu oli ylhäällä tiiliharkkokasan päällä n. 2,5m korkeudessa ollut "ruumisarkku", jota olin pyytänyt piiloksi. Edelliseltä jatkettaessa Kit oli kovin kyselevä, mutta sain sen sitten ohjattua viereiselle kasalle, josta se saikin vähän hajua ja alkoi työstää harkkokasan reunoja. Tässä vaiheessa tajusin, että eihän koira pääse tuonne ylös. Aikansa työstettyään se näytti, että haju tulee ylhäältä, kehuin ja ohjasin sitä liikkeelläni kohti pienempiä harkkokasoja joiden kautta ehkä pääsisi hyppäämään. Ja hyppäsi se lopulta, haki rullan ja tuli sen kanssa vielä alaskin, hyvä! Näytölle meno olikin sitten vaikeampaa. Kit yritti ensin hypätä, mutta ei onnistunut, alkoi tippua ja sain sen onneksi ilmasta kiinni ennenkun mätkähti pepulleen maahan. Sitten se yritti läheisen aidan kautta, tipahti aidan toiselle puolelle, takajalat vaan vilahti pystyssä.... raukka pieni! Sitten otin sen hallitusti ja nostin.Neljäs oli hieman erillään olevassa harkkorakennelmassa, jossa keepi ensin haki hajua takaa, tuli sitten kohta luokseni. Koska satuin seisomaan piilon vieressä, se sujahti sinne suoraan eikä sitten joutunut etsimään enää sen enempää.
Yleisesti ottaen treenit meni oikein kivasti, mutta jonkun verran oli kyllä kyselyä ja ihmettelyäkin.
Joku ystävällinen oli napsinut kamerallani meistäkin muutaman kuvan.
perjantai 30. syyskuuta 2011
Puuvarastolla
Hälypuolikkaat eli pikkutreenit pidettiin torstaina OP-Puun puuvarastolla. Irtorullilla mentiin. Eka figu oli lautapinohyllyjen takana, tehtiin ensin pieni tyhjä ja sieltähän se löytyi varsin pätevästi. Jonkun verran kyselyä oli havaittavissa mutta hommia tehtiin kyllä.
Toisella alueella en tiennyt missä figu oli ja aloitin samanlaisilta hyllyiltä ja sen jälkeen mentiin kahteen katettuun sivuilta avoimeen varastoon, jossa oli lautapinoja. Keepi kyllä tutki ja haisteli kovsti, mutta ei selviä reaktioita. Alueen päädyssä oli kaikenlaista sälää ja se tutkittiin myös. Viimeisenä alueen nurkassa keepi kiipesi alueen rajoittavalle maatörmälle ja aidanviereen ja tutki pusikkoja ja siellä olleita romukasoja. Nyt alkoi reaktiota tulla ja lopulta koira näytti nenällä viereisen roskalavan suuntaan. Keepi oli siellä maatöyräällä nenä roskalavan reunan korkeudella. Meinasi jo siinä olleita lautoja pitkin lähteä kiipeämään roskalavalle, mutta näytti niin hasardilta, että otin alas. Roskalavan yksi luukku oli auki, ja siitä keepi pääsi sujahtamaan lavan sisälle ja sieltähän se irtis löytyi. Hieno homma. On ne vaan kivoja nuo pihapiirietsinnät.
Täytetehtävänä olisi ollut reagointiharjoitus läheisessä puistikossa, mutta kun siinä ei saanut päästää koiraa figulle eikä siis nostaa sitä, jätin sen väliin. Haluan nyt saada onnistumisia ja vahvistusta itsenäisyydelle - ja siis myös palkan sieltä figulta.
Toisella alueella en tiennyt missä figu oli ja aloitin samanlaisilta hyllyiltä ja sen jälkeen mentiin kahteen katettuun sivuilta avoimeen varastoon, jossa oli lautapinoja. Keepi kyllä tutki ja haisteli kovsti, mutta ei selviä reaktioita. Alueen päädyssä oli kaikenlaista sälää ja se tutkittiin myös. Viimeisenä alueen nurkassa keepi kiipesi alueen rajoittavalle maatörmälle ja aidanviereen ja tutki pusikkoja ja siellä olleita romukasoja. Nyt alkoi reaktiota tulla ja lopulta koira näytti nenällä viereisen roskalavan suuntaan. Keepi oli siellä maatöyräällä nenä roskalavan reunan korkeudella. Meinasi jo siinä olleita lautoja pitkin lähteä kiipeämään roskalavalle, mutta näytti niin hasardilta, että otin alas. Roskalavan yksi luukku oli auki, ja siitä keepi pääsi sujahtamaan lavan sisälle ja sieltähän se irtis löytyi. Hieno homma. On ne vaan kivoja nuo pihapiirietsinnät.
Täytetehtävänä olisi ollut reagointiharjoitus läheisessä puistikossa, mutta kun siinä ei saanut päästää koiraa figulle eikä siis nostaa sitä, jätin sen väliin. Haluan nyt saada onnistumisia ja vahvistusta itsenäisyydelle - ja siis myös palkan sieltä figulta.
Etäohjauksia
Keskiviikon agitreeneissä oli teemana kaukaa ja takaa ohjausta, pitkät estevälit sekä vippaus. Meidän suurin ongelma oli ohjaaja. Olisi pitänyt osata rytmittää liike niin että se jatkuu, mutta hidastuu eikä tule äkkipysäytyksiä. Sekä että rintamasuunta näyttää oikein ja liikkeen hidastumisesta huolimatta tulee selvä lähetys esteelle - oikealle esteelle. Kyllä saatiin hinkata ja keepiltäkin meinasi jo kunto loppua. Vippaus toimi oikealle (11-13) mutta vasemmalle (17-19) se oli paljon vaikeampi keepin ymmärtää. Vippaus tehtiin siis vähän niinkun takaaleikkaus, mutta peruuttamalla. Koira fixattiin putkelta kohti seuraavaa hyppyä ja heti lähetyksen jälkeen leikattiin sen linja takana, mutta peruuttaen.
Takaakierrot 4, 10, 16 meni tosi hyvin, vaikka jäin kauas.
Takaakierrot 4, 10, 16 meni tosi hyvin, vaikka jäin kauas.
tiistai 27. syyskuuta 2011
Eka vale
Sunnuntain hakutreenit oli Histassa. Kittylle oli teemana irtoaminen ja itsenäisyys. Tehtiin kallion päällä tuulta vasten (hyvin heikko vire vaan) niin, että katsottiin kun ensimmäinen tyyppi lähti, vein koiran pois ja tyyppi koukkasikin polulle ja kiersi kauempaa saman kallion päälle, mutta reilusti (n. 50m) eteenpäin. Kouluttaja kysyi, että onko varoksi irtorullia. No eihän ollut, ne oli autossa, en ajatellut että tarvitsisi.
Kit lähti hyvin, nappasi jäljen, mutta irtosi ja eteni. Palasi sitten kuitenkin kohta takaisin, napanuorasta loppui pituus :( Sitten se lähti uudelle kierrokselle jälkeä, ja tuli pian polun varren kuusesta rulla suussa - mitä? Oltiin hieman ihmeissäni, mutta ei auttanut kun ottaa rulla, kytkea ja "näytä". Keepi oli ihan kysymysmerkkinä. No eihän siellä ketään ollut, vanha piilo - valeilmaisu, great... Olisipa ollut ne irtorullat. Uusi lähetys, ja sieltä se tyyppi sitten nousi.
Toinen samanlainen, tehtiin vähän lyhyemmällä matkalla. Alue oli nyt täysin tallaamatonta, joten jälkivaliokeepi jäljesti suoraan piilolle. Mutta nyt meni itsenäisesti eikä kysellyt.
Jotain tämäntyyppistä ohjelmistoon siis, mutta ettei nyt ihan jäljestäisi. Jos sillä saisi sen irtoamisen ja itsenäisyyden taas kuntoon. Ja ehdottomasti irtorullilla! Nyt ei ole taas mitään tarvetta treenata kiintistä.
Tänään tiistaina käytiin fyssarilla. Ei ollut jumeja, hyvä niin.
Kit lähti hyvin, nappasi jäljen, mutta irtosi ja eteni. Palasi sitten kuitenkin kohta takaisin, napanuorasta loppui pituus :( Sitten se lähti uudelle kierrokselle jälkeä, ja tuli pian polun varren kuusesta rulla suussa - mitä? Oltiin hieman ihmeissäni, mutta ei auttanut kun ottaa rulla, kytkea ja "näytä". Keepi oli ihan kysymysmerkkinä. No eihän siellä ketään ollut, vanha piilo - valeilmaisu, great... Olisipa ollut ne irtorullat. Uusi lähetys, ja sieltä se tyyppi sitten nousi.
Toinen samanlainen, tehtiin vähän lyhyemmällä matkalla. Alue oli nyt täysin tallaamatonta, joten jälkivaliokeepi jäljesti suoraan piilolle. Mutta nyt meni itsenäisesti eikä kysellyt.
Jotain tämäntyyppistä ohjelmistoon siis, mutta ettei nyt ihan jäljestäisi. Jos sillä saisi sen irtoamisen ja itsenäisyyden taas kuntoon. Ja ehdottomasti irtorullilla! Nyt ei ole taas mitään tarvetta treenata kiintistä.
Tänään tiistaina käytiin fyssarilla. Ei ollut jumeja, hyvä niin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
