Kitty oli ensimmäistä kertaa hoidossa vanhemmillani karvasetien kanssa maanantai-illasta tiistai-iltaan. Hyvin oli mennyt, oli kuulemma juossut pihalla lähes tauotta... No kyllä silmät lumpsuivatkin kotiin paluun jälkeen melkoisesti, mutta silti oli vielä pidettävä pienet piharallit kotonakin.
Viime aikoina on ollut sen verran häsää, ettei olla tehty mitään ihmeellistä, ollaan keskitytty lähinnä perusasennon hakuun. Pikkuhiljaa se alkaa sieltä löytyä! Ruokaa antaessa Kit tulee hienosti sivulle ja nyt olen lisännyt siihen käskyn, ja mielestäni se alkaa sen jo tajuta! Eilen otettiin yhden kerran pitkästä aikaa taas putkenpätkän pitämistä, se sujuu jo hyvin. Maasta ei sitä vielä kuitenkaan oikealla tavalla ota, vaan alkaisi sählätä, joten teen nyt niin, että alan tarjota putkea aina vaan lähempänä maata, että alkaisi hiffata sen nostamisen.
Keskiviikkona käytiin taas "mummolassa", tällä kertaa synttäreillä, ja siellä oli kummipoika Eero 1v. Voi että Kit olisi halunnut Eeron luo, mutta Eeroa vähän jänskätti, kun Kit nuoli sen käsiä niin kovasti. Eero olisi ollut mielenkiintoisempi kun Eeron innokkaasti heittelemät karvalelutkaan, että kyllä on kovin lapsrakas tuo kerpiili.
Keskiviikkoiltana löysin Kittystä ekan punkin oikeasta etulavasta, se oli jo vähän pullistunut, muttei vielä hirveän iso pallero. Siltä istumalta en löytänyt lisää, mutta siitä huolimatta sitten torstai aamuna löysin toisen, joka oli jo vähän isompi. Laitoin sitten Exspotin sille (olisin laittanut Prac-ticiä, mutta sitä oli kotona vaan isojen koirien annoksia 22-50kg, joten ensihätään meni nyt sit Exspot). Olen aina luullut, että sen laittaminen on hankalaa karvapallokoirille, mutta hankalampaa se oli tommoiselle liukas-tikkukarvaiselle otukselle, ja mömmö levisikin aika hurjasti karvoihin. Pyyhin karvoja sitten puhtaaksi, tiedä imeytyikö itse aineesta lopulta mitään... Askartelin Kittylle vanhasta collegehousun lahkeesta hienon bodyn, ettei se pääsisi nuolemaan niskaansa (epäilen onko sillä niskanikamia ollenkaan, kun niska taipuu niin hurjasti ja omituisiin asentoihin). Aika pähee body, täytyy sanoa! Karvasetillä ei sensijaan vielä punkkeja ole löytynyt, tosin eihän niitä hirveän helposti noista löydäkään. Epäilen olisiko punkit tarttuneet Kitiin hoidossa ollessa tai keskiviikon vierailulla, kun se pari kertaa pääsi siellä metsään puskaralliin. Meillä kotosalla niitä hyvin harvoin on setiin tarttunut.
Bodystä ehkä innostuneena Kit oli sitten päivän aikana (sillon ei enää ollut body päällä) askarrellut nukkuma-alustafleeceensä pään mentävän reiän (reiän sisältö oli mystisesti kadonnut...) ja tunkenut päänsä siitä läpi, että kun tulin kotiin, niin Kit liihotti iloisesti vastaan viitta niskassa kuin teräsmies ikään... Tästä se vissiin alkaa, kokoajan kokeilee entistä enemmän mitä voisi syödä, vaikka lattia on leluja täynnä, tosin leluistakin alkaa kadota kaikki ulokkeet.
Eilen käytiin koko porukka metsässä pienellä lenkillä lähes kaatosateessa. Kit painalsi edellä kuin hullu Jasun peesissä, tuli kyllä tosi hienosti kun sitä kutsui, ja välillä jopa kääntyi itsekin katsomaan, että tullaanko me Nukan kanssa perästä vai ei. Mutta sitten se yhdessä hetkessä vaan katosi, kun poikkesin hetkeksi polulta kiertääkseni mutakuopan. En tiedä lähtikö se omia jälkiä takaisin sata lasissa, vai unohtuiko se jonnekin muualle, kun yleensä se tulee tosi hienosti kutsusta. Nyt ehdin huhuilla sitä varmaan 5 minuuttia, karvasedätkin oli ihan ihmeissään. Hups, siitä on tullut melkoisen itsenäinen jo. Pitää alkaa eksytellä sitä metsään, että alkaisi pitää paremmin kontrollia.
Viikonlopusta tuleekin jännä pikkukissalle (ei se kohta enää kyllä kissalta näytä), tänään startataan viikonlopuksi Virroille Eurasierkerhon kesäpäiville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti