Tokotuurausta

Eilen oltiin Kittyn bestiksen Roan tuuraajana Riitta Jantunen-Korrin pitämällä nuorten koirien tokokurssilla. Kurssi on 4 kerran mittainen, ja me tuurataan siitä puolet eli nyt ensimmäinen kerta ja sitten viimeinen kerta elokuun lopulla.

Täytyy kyllä taas kerran todeta, että ei tuo toko minua oikein sytytä. Eikä Kittyäkään. Mutta hyvin me selvittiin kuitenkin. Yritän tähän koota jotain ajatuksia, jos vaan enää muistan.

Liikkeet tehtiin tällä kertaa ryhmässä häiriön vuoksi. Seuraavalla kerrallamme sitten tehdään yksittäin, ja sinne jokainen valitsee 2-3 liikettä, joihin haluaa neuvoja. Ajattelin valita ainakin seuraamisen, mikä se toinen sitten olisi, en vielä tiedä. Nouto, merkki, tunnari? Pitää siis käydä kaikki liikkeet läpi ennen toista kertaa, että osaan valita.

Kehään meno: Tätäkin olisi syytä harjoitella, ettei käy niin, että koira viritellään ennen kehää, mutta se ehtii lysähtää ennen ensimmäisen liikkeen alkua. Eli vireen säilyttäminen kehään menon ja ensimmäiseen liikkeeseen valmistautumisen aikana. Seuruutin Kitin kehään, istu, oletko valmis, seuraa (pari askelta). Hyvin meni.

Kontaktin pito häiriössä: Koirat ringissä piti pitää kontaktia, kun kouluttaja kävi heiluttelemassa palloa nenän edessä (n. 1,5 m päässä). Yllättävän hyvin Kit piti kontaktia muutenkin (on vähän jäänyt sen harjoittelu), pallo aiheutti kyllä vilkuilua, mutta käskyillä palasi kontaktiin.

Sivulletulo: Hyviä sivulletuloja. En juurikaan ohjannut kädellä, vaikka kädessä olikin nami. Kommenttina, että saan olla tarkkana paikan kanssa. Ensimmäisellä tuli vähän liian eteen, myöhemmin paremmin. Pitäisi olla etutassut korkeintaan kengänkärkieni kohdalla, mielummin puolessa välissä kengänmittaa. Eipä olekaan tähän tullut kiinnitettyä ollenkaan huomiota. Jännä huomata, että Riitta neuvoi ja koulutti tekemään sivulletulon tosi isolla ohjaajan liikkeellä. Itse sain aikoinaan ystävältä taas vinkin hyvin pieneen käden liikkeeseen (pieni rannevippaus), jolla koiran sai tosi näppärästi kiepattua sivulle.

Myöhemmin kokeilin ottaa Kitin eteen, että siitä tekisi sivulletuloa, niin sehän ei osaakaan enää tulla eteen, vaan tarjosi vinoa sivulletuloa kokoajan. Voihan vee... Pitäisikö sittenkin tässä vaiheessa siis siirtyä suoraan sivulletuloon? Kai sen eteentulon voi opettaa myöhemmin, kun edes joku on hanskassa. Noudon se kyllä luovuttaa eteen. Tai mistäpä tiedän, kun ollaan nyt tehty vaan vauhtinoutoja ilman luovutusta (se kaks kertaa mitä koko kesänä ollaan tehty).

Maahanmeno häiriössä: Tehtiin ringissä rintama suunta kuitenkin ulos ringistä. Kuten evl:ssä eli koirat käskytettiin maahan vuorotellen. Kit meni maahan naapureidenkin käskystä, joten tätä olisi syytä harjoitella. Oma maahanmeno ja paikallaolo olivat hyvät. Olin n. 15m päässä, hyvin pysyi paikoillaan, silmät lumpsui. Pysyi alhaalla myös, kun menin sivulle. Ylös nousu myös vuorotellen. Nyt ei noussut naapureiden, mutta ei omallakaan ekalla eikä tokallakaan käskyllä, kun en edes tiennyt mitä käskyä olen siinä käyttänyt. Istu ei toiminut, sivulle sitten lopulta toimi.

Liikkeestä seisominen: Tätä ei olla harjoiteltu, kun en ole tiennyt miten sen tekisin, koska se vetää väkisin maihin, kun alan kääntyä kohden. Kädellä tukeminen saa sen matoilemaan entistä enemmän. Sain vinkiksi kokeilla että se tulee kohden ja annan käskyn ja heti kun edes vähän on pysähtymään päin, pallo lentää. Ja sitten pikkuhiljaa käännyn itse samaan suuntaan koiran kanssa. Saa kyllä olla tarkkana, että pallo lentää, kun maha on vielä irti maasta, sellaista kyykkimistä se oli. Myöhemmin tuli toinen idea targetin kanssa, eli välissämme on target, jolle se pysäytetään seiso-käskyllä. Voisi olla parempi, koska targetille ei mennä maahan. Pitää kokeilla, jos en saa tuota pallohommaa toimimaan.

Kaukokäskyt: Edelleen ringissä kukin tasonsa mukaan. Avo-liikkeitä esitettiin, hyvin meni. Kit tekee ne takapää paikallaan. Kysyin sitten, että miten tuosta se seisominen tehdään, niin kuulemma edelleen on sekatekniikka, eikä Riitta ollut suoraan sitä mieltä, että ehdottomasti olisi jompikumpi pää pysyttävä paikoillaan, mitä Lindan kanssa kerran keskusteltiin. Suositteli sitä toki kyllä, jos ei kerran ole vielä ehtinyt aloittaa millään tekniikalla. Eli istumasta seiso > etutassut liikkuu. Seisomasta istumaan > etutassut hilautuu taaksepäin. Maahan-seiso kaikki tassut paikallaan. Tämä on rankka liike, ja sitä pitää sitten jumppauttaa. Kokeiltiin siinä, ja hienosti Kit jumppasi.

Ruutu: Vein pallon ja sinne meni, agiperuja se osaa kyllä mennä pallolle satalasissa. Vinkkinä, että niin kauan pallo ruudussa, että meidän liikkeestä seiso-liike on valmis, ettei ala sitten ruudussa tarjota maahanmenoa pysäytyksessä. Sitten näyttöruutu ja pallonheitto pysäytyksestä/kehusanasta. Toinen vaihtoehto on target, ja mietin, että se voisi ehkä olla parempi & helpompi häivyttää, ja targetille kun se ei tarjoa maahanmenoa vaan osaa seisoa (jos enää osaa, targettia ei olla käytetty aikoihin!). Riitta mainitsi yleisesti, että targettia (tai palloakaan) ei saisi käytää liian kauaa, koska monesti joutuu sitten käyttämään sen häivyttämiseen enemmän aikaan, kun ruutu ylipäätään vaatisi.

Ihan kiva kurssi, itseltä vaan puuttuu se motivaatio. Ja koiralta. Se mikä minua nyt eniten tuossa tokossa häiritsee, on Kittyn vireen taso. Haluisin että se tekisi hommat korkeammalla vietillä, se on kun eri koira kun vertaa agilityyn tai peko-hommiin. Toko on tylsää. Mutta toisaalta, ehkä nyt opetusvaihessa onkin hyvä pitää vire alhaalla että oppii, mutta saako sitä sitten myöhemmin nostettua tarpeeksi? Ja vissiin tokossa ohjaaja painostus tuntuu paljon enemmän, ja Kit ottaa siitä itseensä. Muissa lajeissa se saa selvästi vapaammin toteuttaa itseään.