Apinanraivolla

Huhhuh, olipas taas menoa eilen Veikkolan hallin treeneissä. Meillä oli vaan kaksi pientä rataa, ei mitään ihmeellistä. Vasemmanpuoleisella oli ainoana teemana pientä putkiansaa, toisella radalla kontakteja.

Siwwi teki ensin kontaktitreeniä. Keinu menee hienosti, mutta jos en anna "alas"-käskyä, se ei paljon jarruttele vaan juoksee täysiä päähän asti. A meni kohtalaisesti, vähän hidastelua, mutta targetilla paremmin. Puomilla ei mene alas suoraan, jos itse himmailen takana, kurkkii sivusta että tulenko vai en. Otettiin targetti avuksi, ja sillä toimii. Pitää vaan ihan oikeasti palata vahvistamaan nyt targetin kanssa tilannetta, että itse olen jossain ihan muualla. Ohijuoksemisenhan se kyllä kestää ja osaa pysyä, mutta muut eli sivuttaisliike sekä etenkin tuo taakse jääminen.

Varsinaisella radalla meno oli varsin hurjaa, koira huusi aivan tauotta ja saimme viereisen kentän tokotreenaajilta tuimia katseita. Kun otin Kitin kiinni 4-sen jälkeen valssilla ohjatakseni sen putken ohi vitoselle, tuntui että sehän käy kohta käteen kiinni. Piti pitää pieni puhuttelu ja rauhoittelutuokio, se kävi niin kuumana. Uudemmalla yrityksellä kielsin huutamasta, ja sitä tehtiinkin muutama kerta, ja johan laski vähän kierrokset. Hienosti se kyllä sitten meni, vaikka joitain pakkohuudahduksia vielä tuli, mutta ei enää sellaista raivokiljuntaa.

Tehtiin rata myös alku peilikuvana (3-4 esteet toisin päin) ja kaikkiaan mentiin ehkä 4 kertaa koko rata. Ja sen seurauksena koira kävi kierroksilla vielä minuutti tolkulla. Päätin sitten, että ei enempää, ja vaihdoin lajia katsoakseni miten pää kestää tokoilun tuon jälkeen. Ensin paikallamakuuta Kolmen Pienen kesken samalla kun bc-lapsi Max teki rataa. Aivan loistava. Kit ei yhtään hinkunut radalle, vaan piti kontaktia minuun, pysyi hyvin, ja ilman ääntelyitä vaikka toinen aksasi ihan vieressä!

Kolme Pientä ja diluutiosarja. Mitä, eikö se näin menekään?

Seuraamiset oli hienoja, samoin liikkeestä seiso nyt "pai"-käskyllä. Ja lopuksi luoksepäästävyyttä, mitä ei juuri olla tehtykään. Hienosti napitti silmiin odottaen josko namia tippuisi. Tokihan "tuomari" oli pakko lupslups nuolla, kun tämä kävi suupieltä silittämässä, mutta palasi heti takaisin kontaktiin. Nyt jäi vielä (taas) hyppy tekemättä, mutta ensi kerralla pitää ottaa sitäkin. Ja ehkä huomenna omien aksatreenien ohessa odotellessa voisi ottaa sielläkin tokohyppyä, jos se vaan sattuu hollilla olemaan.

Tuosta modifioidusta paikkamakuusta lähti mopo vähän keulimaan ja aloimme jo suunnitella uutta lajia ja aluevaltausta - kuviotottista. Nyt vaan pitäisi alkaa ideoida liikkeitä. Mielessä siinteli jotain muodostelmaluistelun ja kuviokellunnan yhdistelmää.