Tänään oli Kittyllä rallipäivä. Yö meni hienosti, puoli viis käytiin pissalla. Sitten 7 aikaan Kitty alkoi jumpata yksiössään lelujen kanssa, mutta ihan hiljaa ja tyytyväisenä ja vasta puoli kasilta lähdettiin uudestaan ulos. Aamulla se jäi taas yksikseen ja melkoinen tsembalo piti pitää, että suostui olemaan hiljaa että pääsin ovesta ulos - ja kurkkusuoranahan se taas huusi kun takaisin tultiin.Aamupäivä meni rallia vetäessä mitä erinäisempien lelujen kanssa. Pikkuhiljaa hepuleiden määrä alkaa kasvaa, mutta hyvin se tuntuu uskovan kun kieltää. Jos ei ihan yhdestä tai kahdesta käskystä, niin viimeistään pienestä nyppäyksestä niskanahasta, esim että kuka rynnii ovesta ensimmäisenä ulos tai saako pensaita repiä tai mun sukkia riepottaa.
Ei taida tämäkään kelvata seisontakuvaksi...
Kävin päivällä asioilla vajaan parin tunnin verran ja ensimmäistä kertaa koko kööri oli keskenään yksin kotona, Kitty omassa yksiössään. Se oli rallannut ihan hirveesti juuri ennen lähtöä, joten jäi väsyneenä nukkumaan ja palatessa oli ihan hiljaista! Sitä en tiedä mitä siinä välillä oli tapahtunut.Porukalla käytiin kiertämässä korttelin ympäri, mitään kummalisuuksia ei sillä reissulla tapahtunut. Jostain kauempaa kuului lasten ääniä ja niistä Kitty oli hirveän kiinnostunut. Illalla oli ohjelmassa Nukan agitreenit ja Kitty pääsi mukaan tarkoituksena tutustuttaa sitä halliin ympäristöineen ja siellä liikkuviin ihmisiin ja koiriin. Jo kotona olen huomannut, että se kuuntelee epäilevänä naapurustosta kuuluvaa koiran haukkua ja tämä sitten vain vahvistui hallilla, ei päästy parkkista pidemmälle, kun sitä pelotti. Otin Jasuakin turvaksi ja malliksi, ja pikkuhiljaa se kyllä hieman reipastui ja lopussa Nukan treenien jälkeen, kun oli enää yksi rauhallinen koira paikalla eikä kukaan haukkunut, alkoi se rentoutua ja leikkiä, eikä välittänyt tästä toisesta koirasta. Kovasti vaatii siis totuttelua. Ei sen puoleen, en haluaisikaan, että se on intopinkeenä kaikki koirien perään, mutta ei nyt pelätä tarvisi. Vaan onhan se vielä nuori, että ehkä tässä vielä on toivoa ;D
Nyt väsyttää hurjasti!
Niin joo, piti tänään käydä ostamassa pokkarikamera, että saan videoita, kun tuo on niin huvittava, kun se riepottaa nallea ja raivoaa sille ihan hurjana! Ja muutenkin se pitää sellaista huvittavaa kitinää (kas kummaa mistä se lempinimi!), nukkumaan käydessä sellaista sydäntäriipaisevaa valitusta ja yninää ;D Ja on se pari kertaa päästänyt kunnon raivokkaan vahtihaukunkin, tai sitten haukkunut vaan nallea.
2 kommenttia:
Jilla kummeksui kans pienenä haukkuvia koiria, ei mitään uutta ja tuskin kovin huolestuttavaakaan. Nimittäin itseasiassa kovin monelle pennulle hyvin tyypillinen piirre. Kaikuva halli ei tosin ole paras paikka aloittaa totutusta vaan joku tilava kenttä ulkona olisi parempi. Mutta kuten sanottu, ääniin ja meteliin kannattaa tutustuttaa huolella, ihmiset ja uudet paikat taas tuskin tuottaa niin hirveästi ongelmia.
Juu, ei me hallissa käytykään vaan avaralla parkkiksella, jossa oli vain yksi koira kerrallaan näköpiirissä. Tilanne on jo paljon parempi, että kyllä tää tästä!
Lähetä kommentti