Ensimmäinen viikko takana

Mittarissa on 9 viikkoa ja takana ensimmäinen Wappu. No, eipä sillä vapulla ollut suurta osaa Kittyn elämässä. Aattona vierailtiin tuttujen hakutreenien alussa ja lopussa sosialistumassa niin ihmisiin kuin koiriinkin. Kävin ensin Kittyn kanssa kahdestaan pienellä metsäkävelyllä, aika jaloissa se pyöri alkuun ja sitten aloitti sammalkaivuun ja pienet rallit. Sen jälkeen se joutui odottamaan autossa häkissä, kun kävin isojen poikien kanssa pienellä lenkillä. Kiltisti se siellä kevythäkissä asustelee, ottaa rennosti ja nukkuu. Ihme kyllä! Sitten tuli porukkaa ja Kitty pääsi autosta tutustumaan. Ihmiset olisi superihania, mutta koiria piti vähän jänistää alkuun. Onneksi joukosta löytyi oman kokoluokan cairni Pösö, jonka kanssa lähdettiinkin pienelle metsäkävelylle eikä yhtään enää pelottanut koirat tai haukut. Treenien ajan Kitty nukkui autossa ja niiden jälkeen lähdettiin koko kööri metsään. Siinä niitä juoksi vissiin 7 isoa koiraa sekä miniluokassa Pösö ja Kitty, joka meni siellä muiden jaloissa kuin ei mitään! Jes! Kovasti ihmiset mainitsivat kuinka rohkea se on, just kun edellisenä päivänä se oli saanut aikaan kommentin "onpa se arka" .... Ei se kyllä mikään arka ole, mitä nyt vähän isoja koiria vierastaa ens alkuun (myöhemmin tekstissä lisää juttua tästä).

Yritettiin pikapikaa ottaa sitä seisomakuvaa, mutta eihän siitä nyt kummallista tullut, kun ei me olla yhtään sitä harjoiteltu...


Vappupäivän ohjelmassa oli vierailu "mummolassa" Siellä saikin rallata pitkin pihaa ja raivota jalkapallolle, tai olla "vaarin" kanssa risusavotassa. Kitty pääsi mukaan pienelle metsälenkille ja kulki oikein reippaasti. Lenkin jälkeen se laitettiin häkkiinsä nukkumaan, kun muuten ei olisi malttanut yhtään hidastaa ja levätä.




Rankka oli päivä pienelle, kotona nukutti ihan huljasti, mutta silti piti väkisin venkuroida hereillä. Se makasi selällään petissä ja lussutti kilpikonnan häntää ja "lauloi unilaulua". Voi toista!

Aamuisin joko se tai minä herätään viiden aikaan ja käydään ulkona tarpeilla (siis Kit käy en minä!), sitten viimeistään 7 aikaan se alottaa lelujumppansa, mutta on ihan tyytyväinen ja hiljaa, kunnes pääsee taas ulos. Kertaakaan ei ole yöaikaan tehnyt tarpeitaan sisälle, vaikka kuinka on yksiössään jumpannut.

Lauantaina harjoiteltiin taas yksin oloa. Otin sen ensin aamulenkille poikien kanssa mukaan, että vähän väsyisi. Lenkillä tavattiin naapuruston dobberinarttu, joka aina niin innoissaan yrittää poikia leikkiin, mut pojat ei lähde - Nuka jopa alkoi sen innokaita leikkiinkutsuja paoskella mamman jalkoihin... Kitty oli kovin kiinnostunut isosta mustasta, mutta sen verran vielä varoi, että poikien jaloista ja takaa kurkki ja välillä kävi lähempänä yrittämässä tutustua, mutta ei nyt enää mitään pelkoreaktioita. Eiköhän se jo ensikerralla ole ihan innoissaan kaverista.

Aamulenkin ja aamupalan jälkeen jätin köörin kotiin ja lähdin kaupoille. Kitty jäi ihan hiljaa puoliunessa yksiöönsä, mutta huusi suoraa huutoa kun tulin 3h päästä takaisin... voihan vee. Ja Nuka selvästi stressaa näitä tilanteita. No, kävin Kittyn kanssa kahdestaan korttelin ympäri (kovin oli hiljaista, ei ketään vastaantulijoita) ja sitten leikittiin hetki pihalla ja syötiin. Uni tulikin kovin pian (oli vissiin se huutaminen ottanut voimille) ja Kitty nukahti yksiöönsä, kun lähdin viemään pojat lenkille. Ja takaisin tullessa oli ihan hiljaista!!!

Hetki oleiltiin kotosalla, leikittiin pihalla jne. Sitten jätin isot kotiin ja Kittyn autoon ja ajeltiin venerantaan (mulla oli siellä yksi homma) jossa Kit pääsi tutustumaan vieraaseen ympäristöön, mereen, pariin ihmiseen sekä isoon mustaan nöffiin, eikä pelottanut juuri ollenkaan! Merta Kit sen sijaan hieman arasteli, ihmetteli aaltoja ja vähän paimensikin niitä, ja mielummin olisi syönyt rantaan ajatuneita korsia, kun mennyt uimaan, mikä nyt ei tietenkään ollut tarkoituskaan. Mutta niin siinä kävi, että yhdessä hetkessä se kuitenkin mulasi puoliksi veteen ja vähän kastui - taisi säikähtää, koska sen jälkeen ei mennyt ihan lähelle.


Harjoiteltiin myös erilaisilla alustoilla/telineillä liikkumista, kun veneellä oli vaakatasotikas (tai mikä lie) jonka alumiinitasolle nostin Kittyn (n. 1m korkeudella). Aluksi sitä jänskätti ihan hetken, mutta sitten rentoutui kun annoin namia. Mentiin vielä toiseen otteeseenkin, ja sillon seisoi ja patsasteli kun ei mitään. Sitä alkoi väsyttää ihan tolkuttomasti, joten vein sen autoon häkkiin ja sinne se kävikin heti nukkumaan ja nukkui koko rannassaoloajan sekä kotimatkan.


Kotona sitten kyllä taas rallitti pihalla, niin ettei pahemmasta väliä, rallirataan kuului myös mun salaatti/kasvimaalaatikko jossa nyt vielä ei kasva mitään. Saa nähdä kasvaakokaan tänä kesänä, jos tuo siinä rallaa. Syömisen jälkeen tuli sitten uni melkein nuijanukutuksena rankan päivän jälkeen.

Kit on muuten ruvennut syömään! Ihmettelin, että onpa nirso pentu ja kelpie vielä, kun vaan nirppi ruokaansa useamman päivän. Mutta nyt menee kevyesti se n. 4dl/pv. Olen kyllä aina laittanut jotain "mausteita" sekaan, mutta musta tuntuu että se kyllä nyt söisi myös ilman niitä. Ja uloskin tulee sit tavaraa enemmän kun alkupäivinä, kun syökin enemmän. Imeytyyköhän siitä sapuskasta mitään, kun tuntuu et saman verran tulee ulos?!

Rannassa harjoiteltiin ex-tempore sivulle tuloa ja se tuli ihan mallikkaasti kun kädellä ohjasi, tosin ei se kyllä tajunnut vielä yhtään mistä on kyse. Ja metalliesineen nouto meillä on jo hanskassa! No, sattuman kauppaa. Näytti sisko-Gittekin harrastaneen samaa, onkohan näillä toko geeneissä, syntymälahjakkuus? Luoksetuloon mulla ei ole edes mitään käskyä vielä, mutta "Kit" tai "Kitikitikiti" huudolla tulee - tuhatta ja sataa! Nyt on pariksi päiväksi jääneet muun touhun jalkoihin naksuttelut, pitää ryhdistäytyä niiden kanssa. Samoin pitäisiä alkaa käydä vähän vilkkaammilla paikoilla katselemassa ja kuuntelemassa vilinää.


Eilen illalla käytiin iltalenkki joskus puoli yhdentoista aikoihin. Rauhallista muuten, mutta jotain mölyäviä kakaroita huuteli, ja näitä Kitty hetken ihmetteli. Pari mopoa meni, mutta niistä ei välittänyt juurikaan, ainoastaan yhdestä kovaäänisemmästä pärisijästä jäi hetkeksi mietiskelemään. Muuten sitä ei juuri liikenteen melut tunnu haittaava. Pyöräilijöitä sekä myös autoja se katselee vähän millä-lie-silmällä, että pitää nyt seurailla millaisia elkeitä sillä näiden suhteen on.

Iltalenkin jälkeen se yritti aloittaa Nukan paimentamisen leikkiin, vaan ei Nuka vielä innostunut, aika lähellä kyllä jo oli. Haukkuu tuo rääpäle mokoma.... Eikä oikein enää usko poikien urahteluja, vaan tunkee ihan iholle viereen nukkumaan. Nuka ainakin kärsii tästä selvästi.

Tänä aamuna se sitten kielloista huolimatta rallasi ja kaivoin mun salaattipenkkiä, joten joutui hetkeksi arestiin. Ja Nukan syömättömään ruokaan yritti useaan otteeseen. Sieltä se riiviöys taitaa heräillä... lisää puuhaa siis! Tänään onkin illalla hakutreenit, jonne Kitty pääsee mukaan ihmettelemään.