12. rauniotreeni: rakopiiloja

+27°C, kohtalainen tuuli, hikinen ukkosta tekevä keli. Teeman ylivilkas ja säheltävä kelpi... Koska edellisen kerran rakopiilovahinko meni niin hyvin, päätin jatkaa samalla linjalla. 3mm.

Ensimmäinen avopiilo alatalon "kattojen" välissä olevalle tasanteelle. Helppo, no problems, paitsi tunkeileva kelpi. Vähän ennen piilon löytymistä Kit oli saanut jalkansa rullan väliin ja uikutti alkavassa paniikissa. Saas nähdä saako tuota norskia kuitenkaan viritettyä niin, että ei juoksisi siihen mutta saisi sen silti suuhunsa. Jos ei, niin sitten varmaan pitää siirtyä ruotsalaismallin rullaan, tai mikä I-rulla se onkaan. Mutta se ei varmaan ole ongelma siinä vaiheessa, eikä tehdä siitä vielä ongelmaa tässäkään vaihteessa. Irtiksillä mennään, joten rullaa nostettiin ylös.

Maanantain iltauinnilta

2mm oli keskikasan ruumisarkussa. Ylhäällä oleva arkku, jonka päällikannessa pieni rako. Arkku makaa betonilevyllä, toisella puolella hyvin kapea reuna, toisella leveämpi. Pikkaisen Kit joutui tekemään jopa töitä, ennenkun paikallisti piilon ja sitten ongelmaksi koitui sama mikä "tötterö" piiloilla, kun ei pikkukoiran nenä aivan yltänyt rakoon. "piip, piip, piip" epätoivoista, sanoi pikkukelpi. Lopulta vaiva palkittiin ja rulla työntyi raosta, Kit nappasi sen ja kuljetti alas hienosti. Maalimiehellä se puri sormiin. Argh.

3mm yläkasan .. jossain kohtaan alaspäin aukeevassa betonilevyjen välissä, vanerilevy peitti piiloa osittain ja rulla tuli vasta hetken paikallistamisen jälkeen saataville. Loistava koira. Ja taas oli sormet vaarassa. Pitää siis oikeasti keskittyä siihen maalimieskäytökseenkin välillä. Kai sitä voi jopa kieltää, tai käskeä istumaan, jos meinaa olla yli-innokas.

Hups, pohja katosi!

2 päivää se on vaan pääasiallisesti makaillut kotona rauhassa ja ajattelin, että "Ärräleirin" väsyt painaa vielä, tarkoitus oli toki ennen treeniä viedä se vähän juoksemaan ja uimaankin ehkä, mutta aikataulut petti eikä ehditty. Seurauksena hirvee vauhti ja kaahotus radalla.

Tehtiin muuten ennen treenejä vähän tottista. Seuruuta (ei hyvä), ja vauhtinoutoa pallon perään (ei vielä oikeen vauhti irtoa). Jos kerran kuussa treenaa, niin eikai sitä voi hirveesti odottaa.

Rantavahdit

Maanantaina käytiin iltalenkillä lähistöllä uusissa maastoissa tutustumassa potentiaaliseen uimalampeen, hyvältä näytti. Reunat vaan oli joko niin pusikkoiset, ettei sinne viitsinyt mennä, tai sitten jyrkät, että jäi Kittyltä uimiset uimatta. Yritys oli kuitenkin kova, mutta kun ei uskalla ei uskalla. Pitääkö tässä alentua itsekin uimaan ens kerralla?