Päivällä oltiin Helsingin näyttelyssä. Onneksi luvattu yli 30°C:een helle jäi vain n. 25 asteeseen, niin ei tarvinnut ihan kuolla läkähdykseen. Kit oli taas aivan löpölapanen. Että se inhoaa tuota näyttelytouhua! No, eipä tarvii meidän enää paljon kiertää, aivan järjetöntä arpapeliä. Ens lauantaina erkkari, ja sitten saa minun puolesta arpomiset jäädä toistaiseksi.
Elina Haapaniemi oli Kittystä seuraava mieltä:
17kk vanha ruskea narttu (juniori). Hyvät ääriviivat ja tyyppi, mutta vielä kovin löysä kauttaaltaan. Hyvä pään muoto, mutta korvat saisivat olla paremmin kiinnittyneet. Hyvä purenta, sopiva luusto. Kohtuullinen lapa. Riit. takakulmaukset. Hieman tuhti, ja koiran tulee tiivistyä.
JUN H
Neljästä kelpistä 3 sai H:n ja yksi EH:n. Taisivat kaikki olla liian lihavia.
Onhan Kitillä sellainen 10cm liian iso löysä nahka, kun ei se sitten kasvanut nahkaa täyteen... ja ei se nyt ihan pelkkä ruoto vielä ole, mutta ei nyt tuhtikaan. Ja korvat. Pitääkö niistä huolestua, että kohta tippuvat, jos ovat huonosti kiinni? Jep.
Illalla lähdettiin hakutreeneihin, jotka oltiin saatu pitkästä aikaa kasaan. "Jee, jotain kivaa" tuumasi Kitty. Piti olla 4mm, mutta 2:nen hukkasi toisen purkin, joten oli vaan kolme, ja hyvä niin, koska kolmas oli loistava ja aivan varmasti se neljäs olisi mennyt päin seiniä, jos se olisi otettu. Pistoja siis jälleen kerran. 2 ekaa n. 20 metrissä, sitte kolmas jo vähän kauempana, ehkä 30+m. Valmiit, ei apuja, verkon alla piilossa. Kit oli aivan superloistava. Suorat pistot, vauhdikkaat kuten aina, rulla ei tippunut kertaakaan. Oli se hieno, taas kerran!
Sedät istui treenien ajan autossa (hellettä >+25°C, mutta välttämättä halusivat mukaan), ja sitten vietiin porukalla Kit tiivistymään, siis uimaan. Mutta ennen uimaan pääsyä rannalla koirien kimppuun hyökkäsi parvi maa-ampiaisia. Mistä ihmeestä ne nyt keksi pölähtää, kun aiemmilla kerroilla ei ole näkynyt vilaustakaan. Siinä ne pörräsivät lammen ainolla kunnon uimapaikalla, joku kolo niillä oli pesänä. Tyhmyrit, olisivat menneet mihin tahansa muualle. Onneksi ketään ei tainnut pistää, ampparit jumiutuivat koirien karvoihin. Paitsi itseäni pisti yksi selkään.
Pääsi se Kit kuitenkin uimaan, ja taas ui ja ui.
3 kommenttia:
Tuo tuomari on ihan huippu! Arvosteli voittajassa viime vuonna göötit ja kyllä oli hilpeä tilaisuus. Osa arvioinneista sattui kohdilleen ja valtaosa ei. Onneksi ollaan oikealla asenteella liikeellä - arpapeliä nuo näyttelyt todella ovat. Mutta tosiaan kannattaa olla tarkkana etteivät korvat putoa matkalla :D
Ps. Jilla oli samanlainen isonahka ties kuin kauan, kiinteytyminen ottaa aikansa.
Voi älykkö-Silakkaa... kamalaa katsottavaa tuo vettä hotkiva uimatyyli ;) Kai sitä edes pissattaa tuollaisten uintien jälkeen? Nala pärskyttää pystysuorassa tai sitten paremmassa asennossa mikäli sillä on esim. pallo suussa uinnin aikana (pitää keskittää yhden aivosolun käyttö siihen pallon pitoon...)
Voi älykkö ;D En usko, että se nielee tuota vettä, muuten sitä pitäisi pissattaa paljon enemmän. Toki se muutaman pisun enemmän tekee uinnin jälkeen.
Yks tuttu totesi, että se on Silakka, se suodattaa planktonia vedestä ja siksi ui suu auki. Siltä puuttuu vaan kidukset, joten vesi poistuu sitten ilmeisesti takapäästä...
Kit pystyy uimaan, pureskelemaan keppiä ja haukkomaan vettä yhtäaikaa. Tosin siihen hommaan meinaa kyllä sitten tukehtua, kun joku osa menee väärään kurkkuun.
Lähetä kommentti