Muiden espoolaisten koululaisten tavoin alkoi eilen meidänkin eskarilaisellakin esikoulu. Olemme pentukurssilla nimeltään Pentukurssi - lajista riippumatta. Kurssin tavoitteina on naksuttimen avulla opettaa pentu oppimaan. Kurssille kuuluu teoriaa, jonka lisäksi tehdään harjoituksia ja saadaan kotiläksyjä. Tavoitteena on luoda hyvä suhde koiran ja ohjaajan välille positiivisen vahvistamisen menetelmillä, opettaa pentu oppimaan, hallitsemaan kroppaansa, miettiään ja keksimään ratkaisuja. Kurssilla tehdään temppuja ja opetellaan kropan käyttöä (Trkmanin tyyliin). Kaikki tämä luo pohjaa tulevaan - lajista riippumatta. Kuulostaa hyvältä, etenkin tällaiselle tumpelolle naksuttimen käyttäjälle. Nyt jo on tupannut se naksu jäämään, ja olen edennyt perinteisin houkuttelu- ja ohjausmenetelmin, ja käyttänyt naksua suurimmalti osin ainoastaan merkkinä palkasta.
Ensimmäisellä kerralla teoriassa oli kurssin tavoitteista ja perusajatuksista, sekä miksi me näin tehdään. Tunnin teorian jälkeen pennut otettiin ulos autosta pientä harjoitusta varten ja voi sitä sinkoilun ja haukkumisen määrää! Mutta kun oltiin asetuttu ympyrään ja otettiin naksut ja namit esiin, porukka hiljeni ja vain naksautusten ääni kaikui pentujen keskittyessä hommin. Uskomatonta! Meidänkin adhd-Silakka unohti reuhtomisen ja haukkumisen (se oppi tunnin autossa odottelun aikana näköjään haukkumaan!), ja keskittyi ihan mahtavasti. Harjoituksia oli neljä ja ne on tarkoitus opetella kotiläksynä: katsekontakti, käteen koskeminen, luopuminen ja kosketuskeppi. Kaikki näistä meillä kyllä on hallussa, koskaan ei tosin olla tehty niitä vastaavissa olosuhteissa, mutta hyvin meni! Innolla odotetaan tulevaan.
Koulun jälkeen mentiin vielä agiesteille. Kit ei ole kahteen kuukauteen esteitä nähnytkään. Ensimmäiset putket meni hieman hakiessa, kun otin ihan kunnon u-putken ja Kit palasi aina takaisin, mutta muutaman yritelmän jälkeen se muisti homman jujun ja meni innolla putkea. Ja aina putkessa ollessaan haukahti kimakasti kiihkohaukkua. Otettiin myös siivekkeen kiertoa, molempiin suuntiin ja edestä ja takaa. En tiedä mistä se sen osasi, otettiinhan me tätä muutamia kertoja kesäkuun alussa... Into ja kiihko oli valtavia! Oli tosi myöhä ja hämärää, niin en sitten alkanut sen enempää ottamaan. Tänään alkaa Nukan ohjatut agitreenit, ja ajatuksena on sitten niitä ennen tai jälkeen ottaa jotain pientä aina Kittyn kanssa (ellei Nuka nyt jää ennenaikaiselle eläkkeelle samantien innonpuutteessa). Puomin alastuloa ajattelin ottaa naksulla, katsoo nyt sitten miten. Tavoitteena kai 2on2off. Ja olen suunnitellut opettaa aikanaan nämä Trkmanin cik/cap normaalihypyn lisäksi, kunhan mietin valmiiksi miten...
Eilen ei kukaan ollut syönyt mitään luvatonta, kun oli luu tarjolla. Kittyllä tuli lauantaina poskiherneet takaisin (kysyinkin näistä näyttelyssä Maijalta), eli poskiin silmien ja huulipielen väliin herneen kokoisen irralliset patit. Epäilin johtuiko ylettömästä luun syönnistä to-pe, kun koko päivän oli luu tarjolla. Kerran aikaisemmin sillä oli, ja ne katosivat itsekseen. Tai musta sillä on aina siinä vähän sellaista pientä pattia. Eilen näin meidän ell-Minnaa ja kiusasin asialla, Minnan mukaan ne saattavat olla imusolmukkeet, että sillä on ehkä ollut pieni tulehdus, ei kannata välittää. No seuraillaan tilannetta. Menoa ne eivät haittaa, eilen illalla ja tänä aamuna oli melkoista jumppaa taas.
Aamulla otin sille aamutoimien lomassa useamman erän naksuttelua ensin patukalla "rullatreeniä" ja sitten kosketuskeppiä. Molemmat meni hienosti, rullaa (patukkaa) sain sen muutaman kerran hakemaan ihan itse, tuomaan eteen ja pitämään hetken naksua odottaen, jee! Eikä enää sylje. Perjantaiksi pitäisi vahvistaa tuota omissa oloissa, että voidaan sitten kokeilla taas Reijalta hakua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti