Uimamaisteri

Oltiin pidennetyllä viikonlopulla Klamilassa, römyttiin metsiä sienessä ja mustikassa. Perjantaina ja lauantaina käytiin myös rannassa matonpesulaiturilla ja niinhän siinä kävin, että kesän tavoite tuli saavutettua: Kit meni uimaan, jee!

Siinä se kahlaili ja jahtasi roiskimiani vesipisaroita, kunnes yhtäkkiä tajusin, että eihän sen jalat yllä pohjaan, sehän ui! Oikein sulavasti ja kauniisti, taisi itsekin hämmästyä! Perjantaina (kun ei tietenkään ollut kameraa mukana!) se ui useamman kerran lenkkejä, ja hyppäsi parikin kertaa itse yllytettynä laiturilta veteen. Lauantaina sitten mentiin kameran kanssa ja hädin tuskin sain sitä edes uimaan - mutta meni se sen verran, että sai sekä videota että kuvia.

"Uskaltaisko?"

Ylpeä Uimamaisteri

Koska se oli merivedessä lutraamisen jälkeen huuhdeltava, niin pistin lauantaina sitten shampootkin niskaan ja pesin sen. Kiltisti se oli elämänsä ekaa kertaa suihkussa, mutta surkeena kyllä. Ja lopuksi vielä föönattiin, tais tykätä kun tajusi että se lämmitti mukavasti. Sehän nimittäin tykkää myös saunoa - en muista olenko sen jo aiemmin maininnut.

Aktiiviviikonloppu teki nälkäiseksi, mutta onneksi oli evästä tarjolla. Mustikoita, viinimarjoja, karviaisia, omenoita. Omenia Kit söi varmaan 2-3 kpl päivässä... on sillä hyvä maha, kun kaiken se on tähän asti kestänyt. Kit on saanut nyt joinain päivinä vain 2 ateriaa, ja heti näkyy myös ulkomuodossa eli eipä tarvii hirveitä diettejä lähteä kyllä pitämään. Annan nyt jatkossa sitten välillä kolme, välillä kaksi ateraa riippuen päivän treenien - eli namien määrästä.

Tuumaustauko rappusillaNukalle kyytiä

Luomuposeeraus vesisuihkujahdin lomassa

Ja sitten yritettiin ottaa niitä 6kk poseerauksia, mutta voi vitsi mikä mato tuosta syntyy, kun pistää seisomaan ja yrittäisi kävellä muutaman metrin ja kyykistyä kameran taa. Tässä paras saavutus, kun kepillä viuhtoo vähän intoa, mutta sais koiran kuitenkin pysymään paikoillaan eikä lakoomaan matona maahan... tarkkuutta vaativa homma.

Inhooko sekin jo kameraa. Yritin torstaina kotona ottaa naamakuvaa, niin se oli kun piesty pieni mangusti...Pentukoulujuttujen kotiläksyt tuppaa meillä jäädä vähän treenaamatta... Kosketuskeppiä ollaan naksuteltu ja hyvin se kotona koskee siihen varovasti kuonolla, mutta jotenkin se ei ole vielä oikeen syttynyt siihen, into puuttuu. Ja arvaan, että kentällä kierrosten noustessa ottaa taas hampailla. Itse en oikeen ole myöskään osannut harjoitella kepillä mitään, vähän pyörähdyksiä otettiin, mutta istu, maahan tai peruuttaminen sen kanssa ei oikein ole mun juttu...

Sunnuntain hakutreenit
Sunnuntaina oltiin vielä hakutreeneissä Kattiksella. Kit olikin koko päivän suurinpiirtein nukkunut, maalla se jäi kotiin kun käytiin isojen kanssa lenkillä ja koko automatkan nukkui, joten intoa treeneissä piisasi taas. Yritin ottaa alueelle tuloon jo hieman hallintaa. Tähän asti se on kiskonut kuin hinaaja, mutta nyt jarruttelin eli pysähtelin aina kun hinaus alkoi ja yritettiin kävellä edes jollain tapaa maltillisesti, ei toki mitään seuraamista, mutta ei nelivetohinaamistakaan.

Meille oli 4 maalimiestä, oltiin ekoja, joten alue oli aika tallaamaton, paitsi lukuisat sienestäjien ja marjastajien jäljet. Ensimmäinen mm oli tuulen puolella n. 20 metrissä, ja koska tuuli oli ihan hyvä ja näytti, että Kit vetää hajua nenäänsä jo heti paikalle tullessaan, otettiin ilman haamua. Ihan superhienosti meni. Eteni melko lähelle ihan suoraan, sitten haki hetken siksakkia ja löysi tosi hienosti pressun alta. Toinen mm oli tuulen alapuolella haamuna n. 50 metrissä, meni ihan älyttömän hyvin. Oli sama paikka missä viimeviikolla lähti vähän polun viemäksi, mutta nyt sujahti polun yli kuin Silakka konsanaan. Kolmas taas tuulessa valmiiksi piilossa, ja neljäs pitkällä matkalla tuulen alapuolella haamuna, ja siellä oli bonuksena Kitin iltapäiväruoka. Ihan superloistavasti meni kaikki, ja käyttäytyy mm:llä tosi nätisti. Menee istumaan tai maahan samantien ja pitää etäisyyttä eikä rähmi tai nuole. Taitava pieni.

Treenien jälkeen pidettiin "loppupalaveria" ja otin Kitin siihen hengaamaan. Voi taivas sitä vouhkaamisen ja piippaamisen määrää, kun se arpoi ja tähyili montako maalimiestä oli jäänyt metsään, missä ne on ja pitäskö ne hakea vai tervehtiäkkö kaikki paikallaolijat, vai söiskö kiviä vai keppejä vai vai vai... Yritin rauhoitella, mutta se piippaaminen se piippaaminen. Huoh. Mutta täytyy vaan todeta, että ONNEKSI se ei ole tuollainen kotona, vaan ihanan rauhallinen ja kuitenkin syttyy sitten ihan täysillä hommiin, se on se pääasia. Mutta otetaan ohjelmistoon myös hakumetsällä rauhoittuminen.

Olen vahvistellut sille sitä rullan tuontia myös pehmeällä patukalla, ja tänään lisäsin myös putkenpätkällä ja tennispallomaisella pötkylällä, pitäs pikkuhiljaa hommata niitä irtorullia eli letkunpalasia tjsp. Kauimmin treenattua pehmeää patukkaa se hakee jo heitettynäkin aika hienosti, mutta eteen istumaan tulo on ollut vähän hidastelevaa. Hyvin se pitää patukkaa suussa niin kauan kunnes naksautan. Tänään kokeilin sitten pyytääkin sivulle, ja tuli oikein iloisesti ja patukka hienosti suussa. Se eteen tulo vissiin paineistaa sitä ja tulis mielummin sivulle, mikä on kyllä ollut ajatuksissakin se loppuasento, mutta jotenkin se aloitus oli helpompaa tuossa edessä istuen. Maalla oli tarkoitus kokeilla toiselta ihmiseltä hakua, mutta oli niin kiirus että se jäi. Mutta vahvistetaan vielä tuota, niin on sitten sekin helpompaa. Tosin aika nopeasti haluisin kyllä päästä tuosta heitosta siihen ihmiseltä hakuun, koska heitto selvästi nostaa kierroksia ja tuo kaikenlaisten sijaistoimintojen mahdollisuutta. Maasta se taas ei vielä kauheen mielellään ilman heittoa nosta, mutta eiköhän sekin saada helposti vahvistettua.