Testailuja

Lauantaina raunioilla testattiin taas ohjaajan koiranlukutaitoa. Hirveä helle, lähes seisova ilma, välillä pientä tuulenvirettä, joka kuitenkin pyöri millon mistäkin suunnasta. Alueina talot ja keskikasa. Olin pyytänyt 1-3 maalimiestä, niin etten tiedä monta siellä on, vaan pitäisi osata lukea koirasta onko alue käyty ja voi sanoa sen tyhjäksi.

Ensin hinkattiin taloja. Heti alkuun Kit reagoi siniselle kopille ylätalon vieressä. Mutta siniseen koppiin oli tungettu hämäykseksi loput hangaround-porukasta, etten osaisi laskea montako tyyppiä on piilossa. Eli heti piti "kieltää" sitä reagoimasta siihen. Ylätaloon lähetin sitä ylös katolle kaksikin kertaa, turhaa painostusta, jos ei kerta reagoinut. Keskitalolla ei takana reagoinut, mutta kun tultiin etupuolelle vähän jotain reaktiota oli havaittavissa, ja yritin sitä ohjailla eri lokeroihin, enkä vaan saanut tulosta aikaan. Lopulta minua jo kehoitettiin lopettamaan se koiran painostus. Lesson learned, luota koiraasi.

Eli jatkettiin matkaa. Ja heti tuli reaktiota keskiksan ruumisarkun ympäristössä (ylhäällä kasan päällä sijaitseva puulaatikko), josta se hienosti haki rullan kannen raosta. Loistava Killi. Ja kyllä vaan oli reaktio niin erilainen (sisältäen myös kitinän "hajuhaju, missä se on!") verrattuna keskitalolla olleisiin pieniin reaktioihin. Muutama muukin koira kyllä siellä reagoi omituisesti. Lähellä oli kyllä vaatehäiriökin.

Jatkettiin keskikasaa, ei mitään reaktioita paitsi koira ei tehnyt mitään, söi vaan heinää ihan hirveesti. Sain sitten lopulta vinkin palata takaisin erääseen tötsäryhmään, mutta ei mitään, heinää vaan meni. Selvästi jo sijaistoimintoa Kittyltä, kun painostin sitä. Lopulta se sitten kuitenkin sai hajun kaivonrenkaista rakennetusta pystytötsästä, joka oli reilun metrin korkea. Niin korkea, ettei se ylettynyt reunan yli ottamaan rullaa, joten päätti sitten jälleen kerran tehdä kamikazeloikan ja hyppäsi kaivoon maalimiehen niskaan. Ja samalla tavalla ulos tuomaan rullaa, ja vielä näytöllekin. Sen kanssa saa kyllä olla varovainen, jos ei tiedä kaivojen syvyyttä esim. vieraissa paikoissa... Tötsä oli vaikea, ilmeisesti niin tiivis, että haju ei tullut ulos siinä seisovassa ilmassa.

Opetus: jos näyttää ettei reaktiota tule, niin anna olla. Palaa vaikka myöhemmin uudelleen, jos jää häiritsemään.


Sunnuntaina hakutreeneissä sitten vasta testailtiinkin. Kuten viimeksi oli puhe, niin nyt oli tarkoitus alkaa treenata "tosissaan". Tehtiin siis pitkää rataa, paljon tyhjiä. Ei puututtu muotoseikkoihin ja hyväksyttiin vähän lyhyemmätkin voltit tyhjillä, eli "katsotaan miten menee". Oltiin ryhmän viimeisenä neljäntenä, aluetta ei ollut tallattu sen kummemin mitä edellisten koirien treenien ajan oli tullut tallailtua.

Eka oli löytö ja suoraan lähetyskohdassa, Kit ei edennyt tarpeeksi pitkälle vaan lähti kaarrattamaan eteenpäin (se on oppinut jotain!). Sain lähettää sen varmaan 4 kertaa, ennen kun upposi tarpeeksi syvälle. Eteni kivasti rullan kanssa. Ehkä tuo alku pelasti jotain, eli sieltä löytyy tyyppi, vaikka lähettäisinkin useamman kerran. Sen jälkeen tehtiin siis useampi tyhjä. Pari ekaa oli oikeasti ihan hyviä, sitten pistot alkoivat pikkuhiljaa lyhentyä. En muista montako tyhjää tuli, ehkä 4, ennen seuraavaa löytöä n. 30 metristä. Tästä sitten siirryttiin pikkuhiljaa tallaamattomalle alueelle ja toki pistot lyheni, mutta se meni kuitenkin! Olin aika yllättynyt. Välillä meni ekalla, välillä sai lähettää pari kertaa. Yliheittojakin lähes aina yritin, mutta niistä ei hirveän hyvin lähtenyt. Toiseen väliin myös tyhjiä varmaan 4 ja lopuksi löytö. Olisi pitänyt siihen kakkoslöydön jälkeen ottaa vielä toinen löytö, mutta nyt meni näin. Tämä oli testi, ens kerralla sitten kai oikeasti treenataan. Ja vaikka väsy painoi, ja oli kuuma (sai kyllä välillä vetää vähän henkeä ja puhallella kuplia lätäköihin (sehän ei juo!)), niin rullat pysyi suussa, se oli hyvä.

Treenien jälkeen käytiin taas Kakarsilla uimasilla, se on vaan niin ihana lampi! Nytkin ihan kirkas. Ja kyllä keepi taas ui ja pärski. Kotona myöhemmin ihmettelin, kun se makas kyljellään ja äännähteli jotenkin vähän ähkien ja tärisi. Kokeilin sen mahaa ja se oli ihan kova pallo. Olin hetken, että hui kauhea, mikä sillä on. Kunnes tajusin kysyä, että onko sulla pissahätä. Joo on, ihan hirmuinen. Voi raukkaa. Oli vähän tullut juotua treenien aikana niistä lätäköistä, sitten treenin jälkeen juotin sille monta desiä ja sitten se vielä oma-alotteisesti joi kymmenen minuuttia siinä uidessaan. Ei ihme jos pissittää.

Sillä on muuten karva kasvanut ihan huomaamatta! Kaula alkaa olla jo taas ihan karvainen eikä hipsuhapsu. Pökät on vielä hapsut, mutta uutta on kovasti kasvamassa.