keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Keppidilemma

Jälkitreenit eilen Kauhalassa, metsäjälki n. 500m. We have a problem. Kepit jää, Kit oikein kiertää ne, ettei tartteis ilmaista. Nyt jo toinen, vai kolmas, henkilö sanoi, että miksi haluan sen maahan, kun näyttä, ettei se haluis mennä, sitä ahdistaa ja siksi se jättää kepit. Meni tosi hyvin jäljen päällä, kunnes kepin kohdalla kiersi 5m sivuun. Whaat!?!

Jälki oli reilu tunnin vanha, koko päivän tihkumisen jälkeen maasto oli märkää. 5 keppiä, en tiennyt missä jälki menee, vaan luotin koiraani. Alussa meni ennen jäljennostoa harhajälki, yritettiin smellerin kanssa saada siitä yli ja etsimään oikea jälki, mutta ei ihan toiminut. Pitäs treenata erikseen, mutta mielestäni se ei ole nyt tämän hetken asia, kunhan nostaisi jäljen puhtaalta - ja senhän se tekee, mutta voi sitäkin vielä vahvistaa.


Harhan jälkeen nosti jäljen tosi hyvin. Jäljestys oli aluksi ihan ok, välillä nosteli päätä ja kerran pysäytin ja annoin jatkaa vasta kun laski nenän alas. Peesarit sanoi, että sillä nousee sekä pää että häntä, kun ei vaan jäljestä korkealla nenällä vaan kuikuilee jotain muuta. Pitää seurata. Aika hyvin pysyin kyllä kartalla millon se hukkas jäljen ja millon löysi sen taas uudestaan eli ei menyt pahasti pieleen kertaakaan. Tuo "teräväkin" hanskattiin ihan jees. Jäljestys siis "ihan kivaa". Mutta ne kepit...

2 ekaa keppiä ei ollut merkattu, joten niiden jättämistä ei päässyt huomauttamaan. Kolmannesta kepistä (merkattu) meni sen 5m kiertämällä ohi, ja huomautin ja ilmaistiin se. Neloskepin ilmaisi ihan itse ja tosi hienosti, en huomannut merkkiä. Ja vikasta kepistä taas vihellellen suoraan yli. Voi argh! Luovunko suosiolla maahanmenosta ja opetan uudestaan esim tuomaan kepit, tai seisomaan niille?? Käyttöesineethän se ilmaisee iloisesti häntää heiluttamalla ja ottaa suuhun (sotkee esineruutuun kai), tosin vaan kerran tai kaks niitä on ollut jäjellä. Tai sitten vaan lisää lisää lisää treeniä ja kepeistä maailman paras asia (mitä olen yrittänytkin, mutta kun ei).

Kouluttaja sanoi, että se on ihan peruspäiväjälkikoekunnossa (spekl) eli kokeeseen vaan! Siis, että jäljestys on tosi hyvää, se myös luultavasti osaa jäljen nostaa ja ne käyttöesineetähän se kyllä löytää. No, onneks nyt ei ole kokeita tarjolla, kunnes elo-syyskussa, että vielä ehtii vähän treenata. Eikä edelleenkään olla ajettu kilsan jälkeä, mutta matka ei kouluttajankaan mielestä ole mikään ongelma. Ehdotti että treenataan "keppijälkiä" lyhyillä 100-200m jäljillä joilla yksi keppi ja jälki päättyy siihen. Ja sitten erikseen pituutta käyttöesinejäljillä. En tiiä. Hakkaanko päätä seinään sen maahanmenevän keppi-ilmaisun  kanssa, vai toisko se ne mulle (ja miten mä sen sit opetan??).

Ennen jälkitreenejä aamupäivällä oltiin käyty Kexi-veljen luona katsomassa Keken kesälampaita. Uuhet olivat niin liukkaita, ettei niitä päässyt 50m lähemmäs joten vaihdettiin jäkittävien pässien seuraan. Niitä ei ihminen saanut työntämällä liikkeelle, eka kierros menikin vähän hakiessa. Mutta sitten lamppu syttyi, Kexi kävi välissä pistämässä pässejä vähän ojennukseen ja tokalla kierroksella päästiin liikuttelemaan laumaa. Me kuulkaa ihan paimennettiin ja siirrettiin laumaa kahdestaan, voi Killi pieni paimen! :) Pitää yrittää mennä toinenkin kerta nyt piakkoin, että näkee edistyykö kuinka. Kyllä siellä se idea on, löytyhän se jo viime kesänäkin.

1 kommentti:

Outi A. kirjoitti...

Minähän en tästä lajista vielä juuri mitään ymmärrä, mut tuohon keppi-ilmaisuun siitä huolimatta muutama sananen... Itse aloin opettaa Rian aluksi menemään maahan, mutta tuntui, että se tarjosi enemmän nostamista ja hiukka paineistui maahanmenosta. Mulle sitten sanottiinkin, että anna koiran valita ilmaisutapa. Ja kun tuo nostaminen ja tuominen tuntui luontevammalta, niin siihen nyt päädyimme. Vielä on homma niin alkutekijöissään, että en tiedä mitkä ovat tämän ilmaisutavan vahvuudet/heikkoudet, mutta näillä mennään :) Mukavia treenejä!