Sokkojälki ohjaajalle

Nurtsijälki Ärriäisten luona Fantsulassa. Ressu teki jäljen eikä kertonut missä se menee. Ohjeistin vaan, että  jos koira lähtee oikein jä mä yritän sitä estää, niin töki selkään. Ja jos koira menee väärin, niin n. 5m jälkeen huomauta, jos en itse ymmärrä. Kepeillä pitää huomauttaa, jos meinaa jättää. Näillä mentiin.

Ulkomuistista muistelen, että jälki olis mennyt näin, Ressu korjatkoon jos ei mennyt. Keppejä (pieniä lähes hammastikkuja! jotka oli melkoisen hyvin hajustettu) muistin nuo 5 + loppuvarakeppi, en tiedä unohdinko jokun kepin. Ehti vanheta ehkä tunnin. Pääasiassa jälki kulki niitetyllä heinikolla, jossa niitto-olki oli jätetty kuivumaan ja oli ihan kun olisi tallissa tepastellut, tosi kuivaa.

Nostettiin jälki sen lounaispuolelta tuosta jäljen vasemmalta isolta nurtsilta ehkä 5-10m päästä. Seilas ensin ees taas useamman kerran, mutta lähti sitten oikeaan suuntaan. En vielä tiennyt mitä seuraa, alku oli aika levotonta. Mutta teki kulman ok ja sitten löytyikin keppi, hienosti heilutti sille häntää ja etsi, työsti ja ilmaisi, jes! Sitten meno muuttui selvästi varmemmaksi. Tien ylityksessä haettiin taas hetki, en alkanut nyt kauheasti vaatia nenää alas. Kun selvisi nurtsin reunan seilaamisesta, annoin mennä, tuuli oli vienyt hajua hieman sivuun. Seuraavakin keppi, sitten kulma ja kolmas keppi tehtiin tosi hyvin. Myös neljäs kulma ok. Viides kulma ennen tuota tien ylitystä itseasiassa oli vähän kauempana nurtsilla eli ensin kulma ja sitten vasta tien ylitys ja mulle kävi niin, että oletin jatkuvan suoraan ja yritin jarruttaa koiraa, joka ryysi ihan kauheesti. Luulin, että nosti jarrutuksesta nenää ja siinä mentiin sitten ihan sekaisin. Oikeasti koira nostikin nenää, kun oli mennyt kulmasta yli. Eli onnistuin sotkemaan jarruttelut ja tarkkuuden vaatimisen juuri kulmaan, voi pöhkö. No, pienellä hakemisella se jälki löytyi ja tienylitys meni - no vauhdikkaasti ja toisella puolella sitten etsittiin jälkeä tovi. Esine ok, suora ok ja vika kulma ok. Mutta sitten tuon viimeisen pätkän "tallioljilla" jäljesti n. metrin jäljen sivussa. Odotin että olisi palannut, niin en alkanut ennen tien ylitystä huomautella, mutta ei. Tienylitys ok lähempänä jälkeä, mutta taas toisella puolella tosi sivussa joten vika esinekin jäi, mutta onneksi oli sitten se varaesine (ruksi), jonka etsi ja ilmaisi hienosti!

Tuoreella nurtsilla jäljestys oli hyvää, kuivassa olki/heinikossa meno oli selvästi seilaavampaa ja hakevaa. Tuoreella nurtsilla koiran luku oli helppompaa, kuivalla selvästi vaikeampaa. Yritin luottaa koiraan ja mennä sen mukana, osittain onnistuin, mutta se yksi pahempi hassi tuli siinä, kun aloin jarrutella. Opettavainen, näitä lisää.