Jälleen kaupungintalolla

Tänään oltiin taas Espoon kaupungintalolla etsimässä. Kittylle otin 2,5 kerrosta, 3 maalimiestä taas jo vähän vaikeammin piilossa, että joutuisi etsimään. Ensin tehtiin puoli kerrosta tyhjää, että se saisi vähän irrotella ennen kun alkaisin (tai yrittäisin) ohjata sitä tarkemmin. Kerroksessa oli treenattu aamupäivä, joten samalla tuli harjoiteltua vanhoja hajuja ja näin vähän itse miten se niihin reagoi. Kovasti se olisi halunnut mennä itsenäisesti minusta piittaamatta, mutta ei se mielestäni ihan hirveästi siellä reagoinut vanhoihin hajuihin.

Sitten mentiin yläkerroksiin hommiin. Ensimmäinen mm. oli piisofkeik. Kyseessä oli sama huone, missä viime viikon sunnuntaina Kittylle oli päivän päätteeksi "helppo ja kiva". Kit meni ensimmäisenä tarkistamaan sen kaappikasan missä edellisellä kerralla oli mm, tiedä sitten muistiko se sen, vai oliko ihan sattumaa. Kadonnut oli kuitenkin isohkon huoneen toisella puolella kaapin ja seinän välissä makaamassa. Ei ollut Kittylle mikään ongelma, ja se sujahti kapeasta raosta piilolle.

Olisiko se tuolla tietokoneen sisällä?

Jonkun aikaa työstettiin aulassa hajua, mutta siellä ei kuulemma ollut ketään. Aika kovasti se tuossa kerroksessa sitten taas reagoi vanhoihin hajuihin, ja minun oli kyllä aluksi melko vaikea erottaa onko oikeasti hajulla vai vanhoilla hajuilla.

Talon yhdessä kulmassa Kit reagoi parissakin huoneessa melkoisesti ikkunalaudan läheisyydessä ja otti hajuja hyvin voimakkaasti. Jälkeenpän pohdittiin, että hajua saattoi kulkeutua yläkerrasta, jossa viimeinen mm oli ei samassa, mutta saman puolen nurkassa kuitenkin. Tiedä näistä sitten.

Ei ollut siellä.

Toinen mm olikin sitten ensimmäistä selvästi vaikeampi, ja siinä piti tehdä ihan oikeasti töitä. Mm oli rakennuksen nurkassa yhdessä huoneessa oven takana, Kit haki pitkään edes takaisin nurkan kolmea huonetta, kunnes paikallisti hajun oikeaan huoneeseen. Siellä se sitten kovasti haki ikkunanvierustaa, kiipesi ikkunalaudalle ja jopa ikkunaa vasten, kun hajut sinne levisi. Parikin kertaa meni ees taas ulos huoneesta ja takaisin ikkunalaudalle, kun totesi että siellä ne hajut on. Yhdellä ulosjuoksukerralla se sitten bongasi hajun oven saranapuolelta ja osasi heti hienosti kiertää sinne mistä pääsi maalimiehen luokse.

Onpas hieno Anubis-patsas ikkunalaudalla.
Eikun sehän onkin pieni Neiti Etsivä, joka tarkistaa
olisiko Matti piiloutunut sälekaihtimien väliin. :)

Kolmas mm oli seuraavassa kerroksessa. Siellä näin sitten hyvin selvästi, kun Kit sai hajun. Se lähti vipeltämään häntä heiluen ovenraosta toiseen (talo on hyvin sokkeloinen ja tällaisia "ovikäytäviä" läpi huoneiden on paljon), ja minä yritin kipittää peräässä. Siellä se oli jo maalimiehellä, parin huoneen päässä, kun sen löysin. Piilo oli hyvin samantapainen kun ensimmäinen, mm pitkällään olevan kaapin ja seinän välissä (itseasiassa kaapin sisällä) lattialla, ja tuntui olevan sille kovin helppo.

Oli se taitava. Aika pitkä treeni, ja kovasti oli pähkinää, vanhoja hajuja, ja sitten tuo keskimmäinen hieman aiempaa vaikeampi piilo aivan eri puolella huonetta minne hajut kulkeutuivat.

Ennen kaupungintalon treeniä käytiin pikaisesti tekemässä patukkasulkeisia Ärrä-jengin kanssa. Kittylle otettiin ensin yksi kierros perinteistä, varmaan 5-6 toistoa. Nyt tehtiin niin, että vaihdettiin rullanpitäjän kanssa aina puolia, joten lähetyksiä tuli vuoron perään molemmille puolille (luovutuskäsi eri). Kokeiltiin, että rullanpitäjä piti tiukemmin rullasta kiinni, jos se parantaisi otetta ja tosi hyvin rullat kulki, nyt selvästi syvemmällä suussa kunnon otteella hienosti käteen. Ainoastaan jälleen se ensimmäinen piti tiputella aluksi maahan, muut meni aivan loistavasti. Yritin itsekin liikkua reippaasti, mutta enemmänkin varmaan olisi voinut.

Toisella kierroksella tehtiin samaa, paitsi lopussa hyvästä palautuksesta mentiin näytölle. Tällä kierroksella rullantuonnit eivät olleet ollenkaan niin hyviä, kun ensimmäisellä kierroksella, yksi rulla mukellettiin taas maihin. Liekö tämä masentanut mielialaa, mutta selvästi into vähän hiipui. Hyvin se silti toi, taitaa kriteeritkin kasvaa homman edetessä, mutta silti mieliala ei ollut niin korkealla kun ekakiekalla. Ja kerran se meinasikin jo "jäädä kahville" maalimiehen luokse, kun ei homma tuntunut etenevän oikeen mihinkään suuntaan. Saatiin sen jälkeen kuitenkin vielä vähän reippaampi palautus, ja mentiin näytölle, joten hyvä päätös.

Pohdittiin sitten tuota toisen kierroksen hiipumista, että into selvästi hyytyi siitä ekasta eli pelkkä rullan kanto ei palkitse sitä millään tavalla, eikä se että se saa minulta sitten yhden pienen namin. Että pikkuhiljaa pitäisi alkaa päästä sinne maalimiehelle, sieltä se saa kuitenkin selvästi paremmat kicksit koko hommaan. Ja toisaalta voisin itsekin kehua ja innostaa sitä palautuksesta selvästi enemmän nyt, kun ei ole enää niin suurta pelkoa ylikiehumisesta vaan rullan haku on selvästi jo paremmin hanskassa. Yritetään lisätä näytöllisten palkkausten määrä, jos ei ala sitten jumittaa rullan tuonnin sijaan maalimiehellä. Toistoja pitäisi nyt vaan saada vähän tiheämmin. Ehkä me lomalla saataisi jotain tehtyä...