keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Valssin uudet kuviot

Olipahan taas uutta ja ihmeellistä opittavaa tän päivän agitreeneissä. Ja jotain ahaa-elämyksiäkin!

Ohjausharkkana oli valssit, ja niihin tulikin ihan uudenlainen ajattelutapa. Ennen on valssailtu aina koiran laskeutumispuolella hakemassa koiraa hypyltä, oltiin sitten menossa minne tahansa (vaihtoehdot 4:sen jälkeen A, B tai C). Koiraa helpottamaan (ja ohjaajaa vaikeuttamaan) oli tarkoitus opetella erilainen tapa valssata. Jätetään koira suorittamaan itsenäisesti sitä estettä, jonka jälkeen puolenvaihto tulee, ja mennään jo valmiiksi sinne minne pitäisi jatkaa.
On kolme sääntöä:
1) koskaan ei valssata koiran suoralle linjalle (eli vaihtoehto B, koiran linja 4->B, ei olla 4:sen laskeutumispuolella valssaamassa)
2) valssataan aina lähelle kohde-estettä eli ei 4:sen lähellä vaan A:n lähellä kohdassa Xa, tai B:lle mennessä ei olla 3:sen takana, eikä 4:sen laskeutumispuolella vaan kohdassa Xb
3) serpentiineissä (esteelle C) tehdään puolivalssi koiran laskeutumispuolella eli kohdassa Xc

Kuvasta näkee (jos siitä nyt mitään selvää saa), että valssin (=ohjaajan) paikka on joka kuviossa aivan eri (X:t), viiva yrittää kuvata ohjaajan liikkumislinjaa. Vanhalla tyylillä valssi olisi joka vaihtoehdossa lähes samassa paikassa 4:sen takana n. kohdassa Xc ja koira joutuisi arpomaan minne jatketaan.

Tuntui erittäin loogiselta, ja itseasiassa oli äärettömän ohjaajaa säästävää ja helppoa, ei tarvinnut hätäillä (hirveesti ainakaan) minnekään, kun luotti, että koira kiertää esteen 3, antaa se mennä itsenäisesti ja hakee itse valmiiksi sen 4:sen jälkeisen kohde-esteen. Harjoitusta C ei itseasiassa tehty, tosin vastaavaa serpentiiniä kerran kyllä harjoiteltiinkin jo. A ja B harjoitukset meni hyvin, vähän meinasi tulla kiire B-harjoituksessa saada koira valssin jälkeen B-esteelle. Kit toimi loistavasti ja meni joka kerta aivan oikein. On se hieno. Mutta tässä sitä olis sitten itselle pohdittavaa, ja vaatii treeniä treeniä treeniä, että sen saa selkärankaan, ohi vanhan valssiajattelun.

Lisäksi tehtiin keppitreeniä. 6 suoraa keppiä. Jee! Kyllä se osaa, jos malttaa keskittyä. Aluksi oli melkoisia keskittymisvaikeuksia, kävi liian korkeilla kierroksilla. Pitää nyt viikon aikana vahvistaa rauhassa kotona, jotta menee sitten häiriössä ja kierroksillakin paremmin. Ongelmana sillä tuppaa olemaan vauhdin säätely. 2 ekaa väliä menee, ja sitten vauhti on kasvanut niin, että ei enää taivu viimeiseen väliin. Tätä pitää siis harjoitella, että osaa kasata itseään ja pian lisätä myös hyppy ennen keppejä kasaamaan jo alusta lähtien. Ja toisaalta sitten myös harjoitella kulmia.

Keinua tehtiin ensin siivekkeen päälle n.10-15cm laskun kanssa, ja sitten tuolin päälle, jolloin lasku oli varmaan n. 30cm. Koira siis saa vapaasti itse rynnätä täysiä päähän, missä apuohjaaja on palkkaamassa. Nyt Kit ekaa kertaa selvästi alkoi jarruttaa keikahduskohdassa, eikä enää syöksynyt ihan päättömästi päähän asti. Eli selvästi keinun oikea suoritustapa alkaa löytyä. Ensi kerralla otetaan vielä matalamman alustan päälle, ja sitten ei varmaan olekaan enää kaukana, että voi laskea alas asti.

Hyppytreeninä oli viuhka, jota vaikeutettiin ensin rimojen eri korkeuksilla ja vinouksilla, se ei tuottanut mitään ongelmia ja Kit osasi kuulemma hienosti säädellä hyppykorkeutta rimojen mukaan. Toisessa harjoituksessa liikuteltiin estevälejä, ja koiran piti edelleen mennä välit vain yksillä loikilla. Hienosti se venyi pitkissä väleissä ja taas kasasi itsensä lyhyissä väleissä eikä yrittänytkään loikkia kahta hyppyä kerralla, vaikka pienet välit oli tosi pieniä ja hädin tuskin se mahtui sinne laskeutumaan. Tätä kannattaa harjoitella paljon, kun on pieni maxi (kai siitä maxi tulee), että osaa säätää hypyt oikein.

Tarttis lisää hyppyjä, että vois tehdä edistyneempää pihatreeniä. Pitänee alkaa nikkaroimaan...

Ei kommentteja: