Minitreenit

Koska pikkukoiruus on ollut jo kovin pirteä ja vatsakin ilmeisesti alkaa parantua, uskaltauduttiin pieniin metsäreenehin. Otin teemaksi jatkaa viikon takaista eriasentoisia figuja. Ja etsintätyyliin mentiin, ettei sen turhaan tarvisi paahtaa satalasissa pistoilla.

Oltiin Siikis 1:llä, aamulla satanutta lunta oli n.10cm. Olimme jälleen tarkoituksella viimeisenä, joten alueella oli tuoreita lumipolkuja, ja niitäkös Kitty sitten tohottikin ihan urakassa. Ekaa haettiin hetki, koska koira tohotti vaan polkuja. Ensimmäinen figu makaava (kyljellään), toinen seisova ja kolmas (eka siirtyi) jälleen kyljellään. Ekalla kylkiasentoisella oli tiputtanut rullan, ja figu nosti sen. Sanoin, että seuraavalla älä nosta, vaan odota.

Toinen meni hienosti, en tiedä miten rullan otto (figu siis laski taas rullaa alas), mutta hyvin kai, koska oli niin nopea. Kolmatta taas haettiin, koska tohotettiin jälkiä. Tuota etsintätyyliä täytyy myös selvästi harjoitella. Hyvinhän se humputtaa siellä edellä, mutta nyt kyllä meni aika paljon siihen tuoreessa lumessa olevien tuoreiden jälkien hakemiseen. Ja toisaalta otsalampun valon jahtaamiseen... Selvästi se on enemmän töissä kun pistottaa. Mutta eiköhän se opi! Olihan tää oikeastaan esimmäinen varsinainen kerta etsintää. Otin käskyksi "ukko" (tylsää, mutten muuta siinä hädissäni keksinyt, eihän näitä voi tietenkään etukäteen miettiä) eli eri mitä pistotuksessa.

Lenkkimaastot lumistuivat!

Meillä on lunta! Niinkun varmaan joka paikassa muuallakin. Kit on selvästi innoissaan aiheesta, mutta osoittaa taas neuroottisia kyttäyksen merkkejä. Eilen se jahtasi lumitöissä kolaa ja söi niin paljon lunta, että treeneissä kun otin sen autosta ulos, sillä oli kauhea pissihätä. Ja jahtaa jalkoja, jos ne sattuisi potkimaan kokkareita. Tuijottaa, tuijottaa, ei pysty liikkumaan.

Yritin ottaa kuvaa tuosta australiankarvatonkoirasta, mutta ei niistä oikein tulla hämärässä tullut mitään.