Tiistain pentukurssilla oli ohjelmassa erilaiset temput. Opettaja kävi mallin vuoksi kaikkien kanssa temput läpi, ja tarkoitus on tietysti sitten kotona varsinaisesti harjoitella niitä. Monet pennut oppivat jo aika pitkälle siinä kokeillessa tai osasivat jo ennestäänkin temppuja tai niiden osia. Kitty teki taas ihan supertyötä. Tötsän kiertoa (vrt siivekkeen kierto), purkinpäälle etujaloilla ja takapää kiertää ympyrää (se lähti heti jo kiertämään!), takajaloille seisomista, orava-istumista, siksakkia jalkojen ympäri yms. Ensi kerralla on kuulemma tokoonpäin meneviä temppuja sitten.
Temppuihin Kit keskittyi tosi hienosti ja väliajoilla otti kontaktia ja odotti tekemistä, mutta ihan alussa kentälle meno ja alun odottelu oli kyllä taas melkoista vauhkoamista ja sinkoilua... pitäisi mennä vähintään 15min etuajassa, mutta eihän me koskaan ehditä. Ja kyllä se itseasiassa sitten heti rauhottuu, kun tekeminen alkaa.
Tein sen kanssa extrana myös siivekkeen kiertoja, ja se on oikeesti ihan mahtava, nostaa kyllä kierrokset melko korkealle. Ja sitten tehtiin vähän hakurullan tuontia, eteen istumista yms. Ja tunnin jälkeen se pääsi vielä parin bc-pennun kanssa kaahaamaan.
Keskiviikkona Kit pääsi taas Nukan agitreenien jälkeen ensin halliin harjoittelemaan rauhoittumista ja keskittymistä. Se kävi ihan kuumana kun vauhdikkaita koiria meni radalla, ja etenkin putkessa. Ei olisi millään malttanut rauhoittua ja ottaa kontaktia, kun vaan istuskelin. Mutta kun nousin ylös ja otettiin sivulla oloa ja kontaktia, niin kyllä se sitten keskittyi jonkun verran. Kun se oli vähän rahoittunut, mentiin ulos esteille.
Otin kahdella aidalla pieniä ohjausharjoituksia (rimat edelleen maassa), kunhan ensin oltiin vähän harjoiteltu paikallapysymistä. Ihan älyttömän hienosti se pysyy paikallaan, ja näyttää kuin istuisi siinä tyynen rauhallisesti ilman mitään kierroksia, mutta kun sen pyytää liikkeelle on kierrokset kyllä melkoisen korkeat. Pitää kuitenkin muistaa jatkaa myös tuota paikallaolon vahvistamista, vaikka se nyt näyttäisi sujuvankin hyvin. Se jää myös maahan hienosti, vaikka menisin toiselle puolelle kenttää laittamaan esteitä.
Yritin harjoitella tietty niitä normaaleja siivekkeen kiertoja edestä ja takaa, sekä sylkkäriä nyt myös siivekkeellä. Aluksi se ei kyllä sylkkärissä meinannut sähläämiseltään kääntyä oikein, mutta muutaman harjoituskerran jälkeen onnistui. Otin myös kahden aidan välissä valssia ja siinäkään en heti meinannut saada sitä toiselle hypylle vaan imeytyi liikaa oman liikkeeni mukana edestä ohi, mutta kun ohjasin tarkemmin se meni oikeasta välistä. Aika herkkä se on omaan ohjaamiseeni, mutta ihmeesti se kuitenkin osaa sitä lukea nyt jo melkoisen hienosti! Otin käyttöön pentukoulussa opetellun käteen koskemisen, vahvistin sitä ensin pari kertaa, ja käytin sitten hyväkseni ohjauskuvioissa ja se ehkä auttoikin taas vähän. Lopuksi palkitsin innokasta pentua putkella, mutta kokeilin umpikulmasta lähettämistä (Nukan tunnilla teemana oli takaakierrot eli koiran "heittäminen" siivekkeen taa, tai esim putkeen umpikulmasta) ja osashan Kit nyt sen - tietenkin. Se myös löysi kentältä pentukurssilla käytetyn tötsän ja purkin jonka päällä otettiin takapään kiertoa, ja sitäkin tein vähän. Tuo olis vissiin tehnyt loputtomiin niitä hommia, mutta onneksi namit loppui. Lopuksi se pääsi vesilätäkköön leikkimään - juoksi ees taas litsutellen lätäkössä ja saalisti omatekemiään roiskeita. Miten viisasta.
Sain Nukan tunnin tuuraaja kouluttajalta positiivista kommenttia, miten hyvä vire ja into Kitillä tuntuisi olevan. Ja mielenkiintoisen vinkin nk. body-line -kuvitellusta tasosta/viivasta ohjaajan kyljistä jonka eteen koira opetaan aina tulemaan, jonka taakse koiran on kiellettyä mennä. Tällä body-line systeemillä koiran saa helposti käännettyä oman rintamasuunnan kääntyessä. Aika paljon olen tätä ehkä Nukan kanssa tiedostamattani käyttänytkin, sehän kun on ollut kuin juna, joka ei käänny vetämällä. Mutta kuulosti järkevältä, ja täytyy kokeilla pennun kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti