Perjantaina hälypuolikkaiden treenien teema oli litsläts - virtaava vesi. Sen lisäksi vettä oli tullut taivaalta ja sitä oli pusikot ja heinikot täynnä, niin että tuli oltua läpimärkä sisäisesti ja ulkoisesti.
Oittaan takana Ryssäniityn reunamilla oli tarkoitus mennä puron/ojan varteen ensin kerran ja katsoa koiran reaktioita, kiertää hieman eteenpäin kauempana puron varresta jättäen seuraavillekin koirille puhdasta aluetta ja palata sitten takaisin puron varteen, josta koira sai lähteä nostamaan figun.
Meidän ensimmäinen figu oli metsäpuron varressa. Pidin Kittyn liinassa, ettei sitä olisi tarvinnut jatkuvasti kutsua pois. Se nosti nenää ja merkkaili kukkulalle, jonka takana puro, ja figu, sijaitsivat. Purolla se ei mielestäni juuri merkkaillut enkä osannut lukea reagoiko vai ei. Kierrettiin kauempaa eteenpäin puroa ja kun palattiin sille, annoin Kitin mennä veteen ja katsoin reaktioita. Vedessä ei kummempia, se veti sinne samalle kukkulalle, nyt kukkulan takaa, minne aiemmin. Päästin irti ja sinnehän se kaahotti, ja kaahotti moneen muuhunkin paikkaan. Kävi mielessä että olisko käynyt löydöllä, mutta tuli sitten takasin. Lähetin uudelleen ja tällä kertaa se meni hieman enemmän vettä pitkin. Lähdin mukaan ja se pyöri jossain, palasi välillä ja meni taas. Ja muutaman kymmenen metrin päästä figu löytyikin sadeviitan alla istumassa, keepin kelmi ei sitä vaan ilmaissut. Ei, vaikka lähettelin useamman kerran, ei enää edes noteerannut koko figua. Käskin sitten lopulta figun nostaa kädet esille kuin pitäisi irtistä, ja johan kelmikeepi ilmaisi. Voi vitsit.
Otettiin siinä sitten seuraavalle rastille matkalla kartturin kanssa ilmaisutreeni ja sehän meni kuin oppikirjoissa konsanaan... Toinen samanlainen harjoitus oli sitten Ryssäojan varrella. Isompi oja, mutta ympäristö kasvoi vähintään metrin korkuista heinää ja muuta rikkaruohoa. Ota siinä nyt sit hajuja ojasta jota ei näy, eikä koirakaan pääse edes kunnolla eteenpäin. Ekalla reagointipisteellä ojan ylittävällä hevossillalla Kit mielestäni reagoi veteen ja otti sieltä hajuja, ja kehuin sitä siitä kovasti. Kierrettiin taas kuunes palattiin ojalle, ojanvarren loppumatka meni sitten jäljestyshommiksi, koska siellä oli edellisten raivaama polku. Tällä kertaa keepi löysi tyypin tätä polkua pitkin, kävi siellä, tuli muutaman metrin vastaan, meni takaisin ja sitten ilmaisi. Vähän paremmin siis, mutta surkea silti. Itse treenin teema eli vedestä hajun ottaminen ei onnistunut, harjoitus oli siihen liian vaikea, oja esteinen ja ekalla haju taas levisi kukkuloille. Pitäisi aloittaa paljon yksinkertaisemmalla. Ehkä joskus kokeillaan.
Lauantaina aamupäivällä raunioilla oli teemana vss-typpinen harjoitus n. peruskoetasoisille koirille. Itse en nyt osallistunut, kun harjoituksessa figuja ei nosteta eikä edes kerrota onko ne vai ei, en halunnut sellaista nyt tähän väliin, kun ilmaisu on muutenkin vähän levällään. Tehdään sitten joskus myöhemmin. Mielenkiintoinen harjoitus, kaksi koiraa teki saman alueen, ryhmänjohtaja seurasi ja merkkaili reaktiot ja päätteli missä tyypit, jäikö joku jne. Molemmat koirat jättivät kaivon merkkaamatta, haju ei kertakaikkiaan kai tullut sieltä. Sen sijaan eka koira nosti siitä vierestä tyypin, joka jopa saatiin pois piilosta, eikä siis jäänyt kakkoskoiralle nostettavaksi. Molemmat koirat ilmaisivat pellon rivitalon, jossa kahdessa osastossa oli vaatteita, yhdessä nakkia ja neljäs oli tyhjä!! Toinen koira ilmaisi vaatteet, toinen nakit. Aika paha. Molemmat koirat ilmaisivat myös kakkostalon keskiosassa olevan maalimiehen, joka nostettiin vasta lopuksi. Mielenkiintoinen harjoitus.
Meille perus rullatreeniä sovepiiloilla. Ensimmäinen vihreän kopin takana yläkasalla lautahökkeliavopiilossa. Figulla kädet kuin pitäisi irtistä, oli hyvä. Kakkonen oli L-putken takimmaisessa haarassa, se oli hieno kaikin puolin. Sitten työstettiin ohimennen keskikasa, joka oli miinoitettu vaatehäiriöillä. Kit ne kyllä merkkaili ja kävi vähän lähemmin tutustumassa, muttei alkanut ilmaisemaan eikä loppuun asti työstämään. Kolmas figu oli Tean tornin alaosassa. Kit meni hyvin ja ajattelin heti, että jaa tuolla. Mutta se tulikin pois, kiersi viereiseen kuutioon ja ilmaisi sieltä ja ehdin jo ajatella että "ai, no se olikin tuossa vieressä", mutta näytölle kelmikeepi lähti sitten kuitenkin sinne ekaan koloon ja siellähän se figu olikin. Mikäs juttu tää nyt taas oli, kelmikeepi?! Jestas sentään. Eli se taas jätti figun, päätti sitten kuitenkin palata ilmaistakseen, muttei jaksanut mennä samaan koloon vaan ilmaisi siitä vierestä. Sinällään ihan ok ilmaista se siitä vierestäkin JOS se ei olisi käynyt ensin siellä tyypin päällä pomppimassa ilman ilmaisua. Jepjep. Nyt palataan kyllä irtorulliin raunioilla, ei auta. Ja niitä rullia pitää alkaa "piilotella", että joutuu ne etsimään, eikä ole niin kiire pois figulta. Nythän se käy pikaisesti ja lähtee sata lasissa pois, oli siellä irtistä tai ei. Ja jos ei ole, niin tulee näköjään ilman rullaa. Ei malta alkaa miettiä kiintistä. Jestas.
Lauantaina illalla sitten vielä pimeätreenit Petikossa Pyymosantiellä. Tarkoitus oli ottaa vain kolme ilmaisua ilman hirveän pitkiä etsintöjä, mutta aina ei mene kuten on tarkoitus. Tyypit pressuissa/verkkopeiton alla. Ekasta tyypistä mentiin ohi kun Kii vähän kaahasi ja napsi sen kakkoseksi tarkoitetun ensin. Figu oli verkkopeiton alla, oli vähän lipslips lipsutellut, kävi pienen matkan minua vastassa, palasi ja ilmaisi. Toinen tyyppi löytyi sitten pienellä kiertämisellä, eikö siitä irronnut hajut, vai mitä kelmikeepi oikein meinasi, ei voi tietää. Tyyppi oli pressussa ja Kii kävi kiipeilemässä päällä ja pussaamassa, mutta otti sitten rullan, tällä kertaa ei jättänyt ja tullut vastaan, vaan se oli ok. Sitten tien toiselle puolelle missä tyypin piti olla "just jossain tässä" n. 20m tiestä. Vaan eipä löytynyt, ei noussut. Pari kertaa Kii kiipesi kalliolle ja lähdin perään tukemaan. Ei löytynyt, peesari sanoi, ettei voi olla niin pitkällä kohti leiripaikkaa, palattiin takaisin, keepi pyöri vaan jaloissa. Silloin aloin olla varma, että se on vaan jättänyt ilmaisematta eikä enää mene edes lähelle. Aikamme (ehkä 5-10min?) pientä länttiä suhattuamme totesin, että ei tästä tule mitään. Huusin figulle, että tule pois, ei tämä ilmaise. Figu vastasi jostain kaukaa edestä. Jep, ei me oltu siellä käyty ja näytettiin olevan ilmavirtauksen yläpuolellakin. Eli figu takas, ja keepi hommiin. Ääniavulla se sitten irtosi kivasti. Oli käynyt pienen pyörähdyksen ja figu sitten sen takaisin tullessa luuli, että sen jo voi palkata ja alkoi kehuman, voi kerpele... Karjuin, että älä palkkaa, ei se ole ilmaissutkaan vielä. Kutsuin pois, lähetin uudelleen, otti rullan hienosti ja nyt meni hyvin. Otettiin sitten vielä yksi ilmaisutreeni lähellä, se meni hyvin. Jestas mitä säätämistä. Kolmannen figun mokailu oli oma vikani, en ollut tajunnut antaa kunnon ohjeita, oletin että kaikki tietää miten toimitaan, millon rullakoira tulee näytölle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti