Lauantaina raunioilla otettiin askel kohti peruskoetta - eli umpipiiloja. Nyt aletaan työstämään kunnolla tarkennusta ja rakoja. Rulla (irtis) tulee piilon raosta vasta, kun nenä sinne kunnolla menee, samoin palkka. Tarkoitus olisi siis saada käytös umppareilla sellaiseksi, että painaa nenää siihen missä haju on voimakkain.
4 toistoa samalla figulla (Juha). Ensimmäinen vihreän kopin edessä "maakaivossa". Hetki meni etsiessä, sitten löytyi ja rullakin tuli. Toinen L-putken päällä käytävällä olevassa roskiksessa. Etsi aika pitkään ennenkun sai paikallistettua, roskiksen kansi antoi sen verran periksi, että rakoon painui puoli keepiä. Hyvä. Kolmas oli alakäytävän hatarassa puulaatikossa, rako oli kannessa n. keepin korvien korkeudella. Kiersi, kiersi, ihmetteli, kun ei mistään löydy vaikka haisee. Vikisi, melkein jo alkoi haukkua (tuumasi Juha), sitten löytyi kannen rako, mutta se oli hankala, kun olisi pitänyt nostaa jalat siihen reunalle, että olisi ylettänyt (en tiedä miksi se nyt oli niin hankalaa sitten). Lopulta keepi istui raon edessä maassa, ihmetteli, vikisi, katsoi minuun apua pyytäen. Meni sitten lopulta kuitenkin työntämään nenänsä rakoon ja sai rullan. Näytölle meno oli ihan yhtä hankalaa ennen kun raotin kantta hieman lisää. Palkat siis annettiin myös raosta, että vahvistuisi se nenän rakoon työntäminen. Neljäs teletapissa, arvasin että työntää kannen pois, joten ei toiminut ihan niinkun piti rakotreenin osalta.
Välimatkat oli lyhyitä ja haju oli nenässä aina lähes heti lähetyksen jälkeen, joten keepi toimi hyvin, innoissaan ja itsenäisesti. Voisi sanoa, että 3/4:stä onnistui (puulaatikko oli vähän nihkee).
Sunnuntaina hakutreenit Kattiksella ulkoilupolun parkkiksella. Ihan kohtalainen tuuli, teemana ryteikkö. Sanoin ensin, että tehdään taas tuuli-irtoamisia, mutta todettiin yhdessä, että maasto on siihen vähän hankala. Joten vaihdettiin pistoihin n. 2kk tauon jälkeen. Alueelle oli tallattu raidat mennen tullen. Irtorullat. Pimeässä mentiin.
1. ääniavulla (taputus) vasemmalle myötätuuleen ylös kalliolle 50:iin. Meni upeasti, palasi vielä rullan kanssa kivasti eteenpäin eikä tullut omia jälkiä.
2. oikealle ryteikköön vastatuuleen (?) ilman apuja. Keepi jäi raitaan kiinni, suhasi ees taas. Irtosi kyllä itsenäisesti, muttei niin kun oli tarkoitus! Pari uutta lähetystäkin, mutta ei, tarttui aina samaan raitaan. Lopulta menin raidan yli ja lähetin, nyt irtosi suoraan eikä tarttunut myöhempiin raitoihin vaan löysi figun, matkaa tuli silti varmaan se 50m. Ja taas tuli kivasti eteenpäin rullan kanssa.
3. vasemmalle kalliolle, tyhjä. Hieno! Ei se hirveän syvälle uponnut, ehkä 40m, mutta meni kuitenkin ja teki hienon "laatikon". Kun oli palaamassa kutsuin ja heitin yli.
4. oikealle vastatuuleen vielä ryteikköisempään ryteikköön. Varmaan eka oikeasti onnistunut yliheitto! Irtosi hyvin, etsi ja juoksi, muttei löytänyt. Lähetin uudelleen, nyt löysi. Figu oli varmaan ainakin 20m eteenpäin keskilinjaa siitä mistä lähetin, mutta sieltä se löytyi, hyvä keepi!
Hirveä ero työskentelyssä pistoissa vs partiointi. Kertaakaan ei keepi kysellyt, vaan irtoili, juoksi ja etsi itsevarmasti "tämän mä osaan". Hmm... pitäisikö sitä todellakin edetä pistojen ja risteilyn kautta siihen "vapaana risteilyyn".
Treenien päätteeksi oli puhe loppukaudesta. Iski taas kauhea kutkutus käydä vielä kokeilemassa sitä pimeekoetta, vaikka olin jo päättänyt etten nyt mene. Kouluttajat ei ole siitä kauhean innoissaan, itse haluisin käydä sen tekemässä "pois alta" mutta toisaalta, mikä kiire tässä on. Jos talven treenaa "pitkiä" pimeässä, niin olis vähän enemmän kokemusta ja rutiinia keväällä.
Maanantaina oli Veikkolan hallivuoro, jossa tehtiin vähän sitä sun tätä. Keppejä ja kontakteja nyt pääasiassa, ja sitten pientä luukutusta esteillä. Keepi oli vallan sekopäinen taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti