Eilen treenit jälleen Siikiksellä, hyvä tuuli, aurinkoista, mutta kolea ilma. Ensin tuulen alapuolelle yksi haamu n. 20 metrissä. Hyvä! Toinen tuulen yläpuolella ehkä n. 30-40 metrissä. Tuuli tuli hieman vinosti vastaan, joten lähetys hieman mm. alapuolelta. Sinne meni suoraan, lopussa pari tarkentavaa mutkaa, aivan loistava! Kolmas tuulen alapuolella n. 20 metrissä valmiina piilossa. Suoraan meni ja upeasti, joten siihen lopetettiin. Näitä sitten vaan jatketaan. Aluksi pientä muistutusta, ja sitten valmiita. Suoraa, suoraa, suoraa.
Treenien jälkeen pidettiin loppupalaveri, että mitä on kenenkin lähiaikojen tavotteina. Meillä siis suoraa, suoraa, suoraa ja apuja jos tarvii, mutta mahd. pian avuista myös eroon, kuten siis päivän treenit. Sen lisäksi nousi esiin, että kun tavoitteena on opetella risteilytyöskentely (vaikka loppupeleissä (kokeet, tosietsinnät jos sinne asti päästään) etsintä tehdäänkin etsintätyylillä), niin mahdollisimman pian (kunhan nyt ensin varmasti irtoo suht suoraan!) mukaan tulisi liittää tyhjät ja sen jälkeen ristely yli keskilinjan. Eli niin, että jää edelliselle mm:lle ja menen keskilinjalle kutsumaan ja heitto yli. Ilmaisu tulee mukaan vasta ihan lopuksi, ja irtistä tehdään piiiiiitkään, loputtoman pitkään. Ja norski pitäisi nyt saada mahd. pian ja aina ja jatkuvasti kaulaan roikkumaan (niin ylös ettei saa), niin että se menettää merkityksensä, on vain normaali kapistus, ettei tule mieleenkään napata rullaa suuhun turhaan. Ja kas - maalimiehillä aina sitten jostain vaan putkahtaa rulla. Kuulostaa hyviltä suunnitelmilta. Norski saadaan reilun kuukauden päästä, joten sitten se saakin roikkua kaulassa.
Lopuksi tehtiin vielä pienet ilmaisut koko kuviolla. mm. n. 5-10 metrissä, ja paikoin piilossa ja niin, että palautuksessakin joutui vähän hakemaan reittiä ja minua. Ensimmäinen tippui matkalle, ja Kit sen myös sinne jätti, oli vähän hölmistyneen oloinen kun tuli luokseni "jotain nyt puuttuu". Lähetin uudelleen, ja se meni hienosti. Vielä kaksi lisää, toinen oli loistava, kolmannella rulla tippui sekunnin murto-osan ennen kun ehdin sanoa "kiitos", mutta sain kiinni enkä alkanut hinkkaamaan, vaan mentiin näytölle, syötiin loppupalkat ja lopetettiin siihen. Hienosti se lähtee maalimieheltä aina palautukseen keskilinjaan nähden eteenpäin, eli tekee kolmiota. Hyvin etenee! Nyt pitäisi miettiä, että vieläkö jankataan tuota, vai aletaanko edetä ja vaikeuttaa (matkaa, piiloontumista, häiriöitä). En ole edes miettinyt, että mitä nyt?!
2 kommenttia:
Matkaa, jos multa kysytään. Näin blogia lukien vaikuttaa siltä, että Kitty pudottelee irtorullaa vielä sen verran, jotta kannattais hakea varmuutta lisää. Toki homma ei saa muodostua tylsäksi niin jotain on hyvä välillä muuttaa.
Joo, lähes joka kerta tulee alussa yksi pudotus. Millä ihmeellä siitä pääsee eroon? Jankkaamalla kai. Musta tuon kanssa ei ole hyvä hirveästä jankata, tai siis jankkaahan se kyllä, mutta paljon hedelmällisempää monessa asiassa on ollut mennä välillä ihan reilusti eteenpäinkin. Täytyy ehkä ihan pysähtyä miettimään miksi se rulla putoaa. Itse olettaisin, että on niin kiire, että ote on huono, hutiloi. Matkaa en tosiaan halusi vielä hirveästi lisätä, ennen kun tuo ongelma on korjattu.
Lähetä kommentti