keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Etsintäkoiraleiri II, 4. päivä: ... ja vielä kerran rullia

Aamu alkoi luennolla, jossa käsiteltiin jäljen muodostavia eri hajukomponentteja ja niiden merkitystä jäljen opetukseen eri jälkityypeissä. Esimerkiksi lihapullaa tai makkaraa Viitala pitää häiriöhajuna. Saalisviettiin perustuvassa jäljestyksessä koira ei saalista lihapullaa, se saalistaa palloa! Ja saalisviettiin perustuvalla jäljestyksellähän saatiin se toimiva ja kestävä varma jälkikoira, joka taistelee jäljestään ja saalistaa loppupalkan.

Hajukomponentteihin liittyy mm. se, että metsäkoiran jälkeä tallataan metsässä kengät jalassa, koska rikkinäisen maan haju on oleellinen osa jälkeä, ihmisen ominaishajulla ei ole niin merkitystä. Sensijaan ID koirille ominaishaju on tärkeä, jäljet tallataan aluksi esim. paljain jaloin ominaishajun maksimoimiseksi. Ensin vahvistetaan yhtä ominaishajua (yksi henkilö, esim omistaja) eri ympäristöissä muita tekijöitä vaihdelleen, ja myöhemmin eri yksilöillä toistoja. Metsäkoiralla sen sijaan tallaajalla ei ole väliä, maastoa ja sen tyyppiä ja jäljen ominaisuutta pidetään aluksi vakiona. Pääidea kuitenkin, että se mitä lajia opetetaan (ID= ominaishaju/metsä), pidetään aluksi vakiona.

Meidän treeni ei tänäänkään ollut jälki, vaan sitä samaa eli pistoa ja rullaa. Siirryttiin toiselle treenialueelle, joten ei tarvinnut rampata kurua ylös ees taas. Tosin ihan tarpeeksi ramppaamista tuli tällekin päivälle. Ilma oli kohtalaisen lämmin, tuulta ei alueella ollut juuri ollenkaan, megamäkäräisiä senkin edestä ja nyt on koiraparoilla massut punaisilla länteillä.

Jäljentallausten jälkeen Kit pääsi aloittamaan jälleen tyhjään maastoon. Treeni meni paremmin kun eilen, mutta selvästi jo kolmannella palautuksella oli nähtävissä väsymystä ja rullaa mutustettiin ja se saattoi tippua matkalle, yleensä viime metreillä, mutta onneksi koira korjasi itse. Luovutuksissa oli epävarmuutta. Kaksi ekaa oli tosi hienoja! Kolmannella alkoi jo väsy näkyä ja alkoi pieni rullan mutustelu palautuksissa. Neljättä en vaan muista, viides ja viimeinen pisto oli työvoitto, Kit irtosi kyllä hienosti, haki ja haki, teki tosi pitkään töitä ja taisin joutua lähettämään sen uudelleen useammankin kerran (hitsi kun on useampi treeni päivässä, menee sekaisin), mutta silti se jaksoi kantaa vielä rullan n. metrin päähän, josta se sen kyllä omatoimisesti poimi ja luovutti, että sain lähetettyä näytölle. Jälleen näkyi väsymys, mutta kaikenkaikkiaan treeni meni paljon paremmin kuin edellisenä päivänä. Pistot siellä n. 30-40 metrissä.

Lopuksi iltapäivälle otetiin vielä toinen pikkukierros, jossa Kitille 2 mm. Ensimmäiselle ei meinannut lähteä, teki pieniä koukkauksia, ja kun lopulta pysähtyi vaan metrin päähän katsomaan, että "oikeastiko" ja sanoin "mene, mene, etsi" niin sitten se lähti! "Että niinkun ihanko tosissasi vielä meinaat?" Löytö ja hyvä palautus. Toiselle se lähti hienosti, oli mennyt n. 5m päästä ohi, kaahasi jossain tooosi kaukana, palasi keskilinjalle (teki hienon laatikon) ja lähetin uudelleen. Hienosti meni, kaahasi taas kaukana, mutta nyt sattui hajukin nenään, palautus oli hieno, joskin lopussa hienoista epävarmuutta taas.

Olin ehtinyt itsekin jo miettiä, unohdin tosi kysyä, mutta myöhemmin kouluttaja sanoikin, että voisin vielä vahvistaa rullan luovutusta palkkaamalla, koska Kit on vähän epävarma siinä. Ja illalla tehtiinkin pieni rullatetsaus mökin takapihalla entiseen tyyliin n. 5m matkalla näyttöjen kera, mutta palkkasin välissä rullan tuonnista. Hienosti meni ja ote oli hyvä, ei mitään ongelmaa lyhyellä matkalla. Ongelma tulee pitkällä matkalla pitkässä treenissä, kun ei vaan enää jaksaisi. Kuntotreeniä siis.

Ajattelin, josko huomenna olisi lepopäivä rullista, ja tehtäisiin jälkeä eikä kouluttajakaan ajatusta vastustanut. Saapa nähdä.

Iltalenkillä piipahdettiin rannalla, että koirat pääsivät läträämään. Innostuin sitten houkuttelemaan Kittyn rannalta läheiselle laiturille, ja hitsi sehän ui! Ja vielä hyppäsi pari kertaa laituriltakin, ja toisella niistä ui takaisin lagomotokamujen luo rannalle.

Ei kommentteja: