Etsintäkoiraleiri II, 5. päivä: vaihteeksi jälkeä

Tänään vaihdettiin haku jälkeen. Ensimmäisen jäljen aloitin tallaamalla "smellerin" eli ees taas n. 1,5m pätkä, ja siitä sitten n. 50m jälki miniaskelin, päässä namipurkki, ei namia jäljellä, vanheni noin puoli tuntia. Maasto oli kuivaa sammaleikkoa, vain vähän varvikkoa. Piti olla myötätuuleen, mutta tuuli pyöri. Lähtö oli yllättävänkin hyvä, mutta hyvin paljon oli haahuilua, Kit selvästi luuli, että ollaan hakumetsässä ja kuikuili maalimiehiä ja ilmavainua. Jälki meni jotenkuten, kohtalaisesti kuitenkin siihen nähden, että viimeksi jälkeä on tehty yksi syyskuussa, ja sitä ennen kesälomalla muutama hassu pieni pentujälki.

Toinen jälki tehtiin vähän enemmän varvikkoiseen maastoon, alussa sama smelleri, jäljellä paikoin namejä n. 4-5kpl, tauko ja taas nameja. Vanheni puoli tuntia, myötätuuleen, pieni sade. Alku oli nyt jotenkin söheltävämpi, mutta itse jälki meni selvästi paremmin. Nyt Kit tiesi mitä oltiin tekemässä ja namit selvästi rauhoittivat ja tarkentivat sitä jälkeen. Hyvä into sillä kyllä on, kestää hyvin jarruttamistakin. Ohjeina oli, että kun menee jälkeä pää alhaalla, antaa mennä, mutta pitää liinan tiukalla. Heti kun nostaa pään, pitää pysähtyä ja jarruttaa, vasta sitten koira saa liinaa, kun pää on jäljellä. Tällä haetaan tarkennusta.

Jatko-ohjeiksi saimme tehdä vastaavia n. 50 m jälkiä, niin että siellä on pätkä jossa 10-15 namia, sitten 20 taukoa, ja taas 10-15 namia. Ja pikkuhiljaa pidentää namien väliä, sekä itse jälkeä. Joka kerralla muutamilla metreillä. Kouluttajaamme kiinnostaisi kyllä vielä nähdä meidän jälkeä, joten todennäköisesti huomisen hakupäivän jälkeen teemme lauantaina vielä jälkiä.

Me nyt siis tehtiin kouluttajamme Michaela Grönlundin ohjeiden mukaan, vastoin Esa Viitalan ohjeita. Kuulemma rajan kouluttajatkin pistää jäljelle namia ja saa sillä hyviä ja tarkkoja rajakoiria.

Esineistä oli myös puhetta. Koira siis opetetaan ottamaan esine suuhun. Me saatiin vinkki, että aloittaa vaikka omalla pihalla, sinne tänne keppejä (niillä kantsii aloittaa, jos aikoo pk-jäljelle joskus) ja kun koira reagoi, kehuu ja palkkaa, sitten odotellaan reaktio seuraavaan keppiin. Kouluttajan oma koira Pommi palkkautuu ja taistelee kepeistä, ne on sen esinepalkkoja. Kittyä on aina kielletty keppileikeistä ettei keppi tökkää kitalakeen, mutta eiköhän me saada tämä työstettyä. Käyttöesineet tulee sitten helposti esineruudun kautta itsestään.

Iltapäivän luento käsitteli jäljen koulutusta, pohjia, alkua ja jatkoa, mutta ajatukset pitää ensin kasata ja kerätä, että saa mitään järkevää ylös. Jos saa.

Joulumuori ja tontut? reessä

Koulutuksen ja luennon välissä kävimme Iso-Syötteen huipulla kiertämässä pienen "huippukierroksen" ja ihailemassa maisemia. Kameraa ei jaksanut ja ehtinyt tänään purkaa, mutta kuviakin tuli otettua, lisäilen niitä tähän huomenissa. Illalla oli pieni grilli-ilta, koirat mökissä. Kit ei ollut syönyt mitään! Mutta Kit on kyllä syöty. Megamäkäräisiä on kuhinaksi asti, ja Kittyn maha on säälittävän punaläiskäinen. Onneksi eivät näytä sitä häiritsevän. Olen antanut muutaman antihistamiinin varmuuden vuoksi.