sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Maastolajeja pentutreffeillä

Team Maiskis höystettynä 3:lla lisäkelpillä sekä liudalla gööttejä kokoontui vaihteeksi maastolajien pariin Kexin luokse Inkooseen. Päivän ohjelmaan kuului osalle jälkeä ja verijälkeä, osalle hakua tai ilmaisuja, grillausta ja vielä kerran hakua ja ilmaisuja.

Kittylle otettiin ekalla kierroksella pitkät pistot ilmaisujen kera. Tuuli oli aamupäivällä hyvä, joten tuulen puolelle (1. ja 3.) pitkät pistot 50m:iin. Toiselle puolelle ehkä 20-30m. 1. ja 2. lähtivät luotamme viistosti ja sitten pistotettiin. Molemmat olivat aivan loistavia, niin pistot kun ilmaisut. 3. ja 4. olivat valmiit. Pistot oli hienot, mutta väsy iski ja rulla alkoi tipahdella tuttuun tapaan. Nelosella oli jo tosi väsynyt, oli ottanut rullan hienosti maalimieheltä, tiputtanut parin metrin päähän, palannut katsomaan josko saisi namia ja kun ei saanut, lähtenyt takaisin ja napannut rullan matkalta. Rullaa tiputteli matkalla ja tipautti vielä ihan vieressäkin, mutta kun pyynnöstä korjaili, niin hyväksyin. On se kyllä huonossa kunnossa :( En tuo huono kunto ole aiemmin tullut esiin, kyllä se jaksaa metsässä ja pihalla juosta ja leikkiä, pistot on nyt vaan tuplasti pidemmät ilmaisun kanssa, niin kai siinä sitten menee se raja. Kyllä se ilman rullaa varmaan jaksaisi juosta, mutta näkyy juuri rullan tiputteluna kun alkaa läähättää. Toki olihan sillon lämmin. Hyvin se kuitenkin pitää rullasta huolta, ja kiintorullan kanssahan vastaavaa ongelmaa ei sitten ole, joten toivotaan, että kun kunto kasvaa, niin otekin pitää paremmin myös irtiksillä.

Kaverukset Silu ja Lupu

Tokalla kierroksella olisin halunnut pihapiirietsintää vanhan maatilan navetoissa yms, mutta isäntä kertoi, että joku kissa olikin mennyt ilmeisesti pesimään sinne jonnekin, joten annettiin kissille pesimärauha. Otin sitten 2 vähän lyhyempää pistoa n. 20-30m valmiilla maalimiehillä, ja ne menikin hienosti, mutta vauhti oli selvästi vaisumpi. Kit oli tosi väsynyt. Osan väsymyksestä selittää ehkä edellisen illan/aamun painit yökylässä olleen Lulu-kaverin kanssa. Torstain raunioilla ei kuitenkaan ollut mitän väsymystä havaittavissa, joten en usko leiriviikon enää jaloissa painaneen.

Treeneistä sain ohjeeksi mm. nopeuttaa liinan laittoa ja näytölle lähettämistä, että liikkeestä muodostuisi yksi kokonaisuus eikä kaksi palasta. Eikä pitäisi palkata rullan tuonnista. Mutta niin kauan, kun tuonnissa ilmenee epävarmuutta, haluan siitä vielä palkata, kuten Michaela leirillä kehoitti. Kun se asia on parempi, voi välipalkan toki heti jättää pois. Myös lähetyksessä tulisi kiinnittää huomiota omaan rintamasuuntaan, eikä kyykkiä kierossa koiran päällä, ei koira kättä katso vaan omaa rintamasuuntaani. Enhän voi yliheitoissakaan käydä kyykkimään. Totta, pitää muuttaa lähetystapaa.

Ruokatauon jälkeen ammuttiin koko porukalle 6mm startilla melko läheltä (alle 50m, lähempää kun meille koskaan). En alkanut tehdä mitään namiruutua siihen, vaikka olisin kyllä ehkä voinut. Kit reagoi paukkuihin kiinnostumalla niistä, mutta ei mielestäni paineistunut, vaikka piippailikin vähän (mitä kyllä tekee tuollaisessa seisoskelutilanteessa muutenkin). Paukkuja tuli 4-5. Lopuksi heittelin sille muutamia nameja maahan ja se etsi niitä sitkeästi. Sitten tehtiin pientä tokoiluakin siinä. Eiköhän tuo reagointi totuttelun myötä pikkuhiljaa vähene.

Lulu vei Silun lelun ja Silu on ihan reppana

Niin, ja imuttamisseuraamisen sain Lotalta uudenlaisen ohjeen sivulta palkkaamisella, jotta koira kääntäisi pään ulospäin ja kroppa kääntyisi vasten jalkaa ja seuraamisesta tulee tiiviimpi ja ennenkaikkea suora. Nonniin, sekin aloitettava sitten alusta. Selvää toko-pakkopulla-ahdistusta tuntui esiintyvän koko porukassa, en siis ole ainoa ;-)

Tänään huomasin Kittyn kaulassa pienen punkin. Pitänee siis laittaa lisää Bayvanticia, johan edellisestä on 1kk kulunut. Ja se kun leivisi pitkin karvoja ja piti pyyhkiä pois. Jospa nyt laittaisin tipan sillon toisen tällön, ettei pääsisi leviämään vaan myös imeytyisi.

Juoksu jatkuu, koira vuotaa kuin seula. En ole osannut mitään tärppipäiviä tai vähentynyttä/kirkastunutta vuotoa huomata, paitsi ekalla viikolla leirillä oli muutamia päiviä kun ei tarvinnut juoksuhousuja pitää, mutta eikai ne sillon voinut olla?? Pojat joutuvat joka tapauksessa tulemaan ensi tiistaina (juoksun n. 18. päivä) kotiin, koska hoitajat lähtevät Juhannuksen viettoon saareen, ja taas kovin kankeaa setä-vanhus-Jasperia olisi hankala saada veneeseen. Saas nähdä mikä show siitä syntyy, mutta ei kai se montaa päivää voi kestää... Ihanaa saada kodinturvajoukot kotiin!

3 kommenttia:

Linda kirjoitti...

Oppii se koira seuraamaan muillakin tavoilla, älä siitä huoli. Kyse on ihan siitä millaisen seuraamisen koiralleen haluaa. Jillalla on ihan nätti seuruu ja sitä on tehty ihan eritavoin ja useammallakin tekniikalla. Mä kyselin asiaa Lotalta vain uteliaisuuttani, koska Visalla on niin hieno seuruu ja Nemin haluaisin tiiviimmäksi.

Elina kirjoitti...

Onko siis Visa opetettu tolleen imuuttamalla ulkokautta? Visan seuruu on kyllä mahtavan näköstä!
Meillä on samaa huonokuntoisuutta havaittavissa. Nikki väsähtää tosi nopeasti joten kuntokuuri alkoi tänään ekalla pyörälenkillä.
Kiva uusi ilme blogilla ;)

Lotta kirjoitti...

Hih, Visa kiittää kehuista. Kysykää sitten onko se kiva seuruu, kun tuomarit inisee liiasta tiiviydestä ;)

Sari, älä nyt metodeja ihan ala muuttamaan, se on vaan yksi tapa. Palkkaus voi toki missä vaan tavassa tehdä siitä kohdasta käsi ulkokierteellä, jolloin tulee "feed for position" tehtyä eli palkitaan siitä kohdasta mihin koira toivotaan ja kohdasta tulee samalla kannattava. En teidän seuruuta ole nähnyt kuin sen muutaman askeleen eri tavalla imuttaen (itseasiassa se on namin seuraamista, eikä imuttamista ellei koira nimenomaan syö kädestä, eli opetusketjun seuraava vaihe) vkl, joten en ala neuvomaan enempää :) Eiköhän siitä hyvä tule!

Panostaisin aktiiviseen perusasentoon (myös paikallaan!) eniten, auttaa käännöksissä ja napakoissa stopeissa -> koira skarppina ottamaan pitkässäkin seuruussa sen maailman parhaan asennon. Eli koiran tulee olla pa:ssa siinä asennossa kuin sen haluaa seuraavan. Eräässä treenivaiheessa Visa naputti päällään ylöspäin etutassut maasta vähän irroten, kun "toisti" haluttua asentoa aktiivisesti tarjoten.

Mutta jokainen tavallaan, makeita seuruita näkee niin monella tavalla rakennettuina :)