Katsottiin kun mm:t lähti, mentiin parkkipaikalle odottamaan ja sitten edettiin hyvä matka keskilinjaa (kuten mm:tkin oli edenneet). Pistot oli "laaksosta" kallioille. Ensimmäinen pisto oli hyvä. mm:stä hakihaki ja haki, tuli tyhjinsuin takaisin, mutta kun en tehnyt mitään, palasi etsimään ja löysi. Toinen oli hankala, eka pisto oli hieno, mutta nappasi edellisen koiran kanssa kuljetun poikkijäljen eikä edennyt tarpeeksi pitkälle. Tätä tahkotiin tovi jos toinen. Kit palasi, lähti uudelleen, palasi, lähti uudelleen. Teki tosi pitkään itsenäisesti hommia, mutta ei vaan löytänyt. Olin lähettänyt hieman liian eteen, lopulta lähetin sen uudelleen melkein takaviistoon, ja sieltä se mm lopulta pitkän hakemisen jälkeen löytyi. Mutta hienosti teki töitä.
"Missä kurre", ikää lähes 20kk Kolmas oli nappisuoritus, hieno! Neljännelle lähti satalasissa suoraan, kunnes 15m päässä olikin pystysuora kallionseinä! Aikansa suhasi ees taas kunnes löysi paikan mistä pääsi ylös. Tuli kuitenkin taas tyhjinsuin takaisin. En muista lähetinkö sen uudelleen vai lähtikö se itse, mutta lopulta mm löytyi. Rullan kanto oli vähän löysää ja se tipahteli luovutuksessa, mutta siitä viis, koira teki töitä! Itsenäisesti. Aina se lähti sinne minne näytinkin, mutta sitten jossain 30-40 metrissä meni kaahaamiseksi. Ei se haittaa, kunhan etsii. Uskoisin, että toimisi partioimalla aivan loistavasti. Että kannattaako niitä pistoja tahkoa? Mutta kyllä me nyt tää kausi loppuun ( 2 krt) niitä tahkotaan, sitten on pohdinnan aika.
Ruoto tähystää peurojaYöllä Kipsu alkoi omituisesti yökkiä ja nieleskellä. Ensin luulin, että se oksentaa, mutta ei. Itse se oli aika normaali, vähän kun olisi hikka ollut. Yökkiminen jatkui aamuneljään välillä aika voimakkaastikin, välillä se ihan nukkui. Lopulta voimakasta nieleskelynikotusta seurasi muutama reverse sneezing ja mikälie karvapallo ilmeisesti irtosi kurkusta/nielusta missä sitten olikaan, ja nieleskely loppui siihen.
Ei ihme, että menee karvoja väärään kurkkuun, koska niitä karvoja meillä riittää! Sain lopulta Furminatorin ja kyllä lähtee! (eikä pelkästään Kitistä ;D) Tuo kuvissa näkyvä täysin karvaton paikka kaulassa ei kyllä ole furminoinnin tulosta, en tiedä onko se rapsuttanut siitä vai miksi kaikki karvat on kuluneet pois.
Kohtaaminen: Kitty ja peurat. Eräänä iltana lenkillä mentiin pimeässä peltojen läpi kulkevalle traktoritielle ja otsalampun valossa pellolla kiilsi vastassa silmäpari. Ja vieressä toinen, ja kolmas. Peurat läksi, koirat sai hepulin. Päästin kuitenkin Kittyn irti hetken perästä, ja hyvin se totteli käskyjä, vaikka peurat kovasti kiinnostivatkin. Ne mokomat asuvat tuossa meidän alaryteikössä. Harva se aamu näkee valkopyllyisen häviähdyksen kiitävän karkuun. Ja herkkupapanoita piisaa... Mistä tulikin mieleeni, että koirat saivat perjantaina herkuteltavakseen tuoretta hirven takajalkaa, ja hyvin kelpasi Kittyllekin. Oli aika tohkeissaan.
Muutamina aamuina on maa ollut ihan kunnon huurassa, ja sekö saa pikkukeepin hurjaan hepuliin, josta osalliseksi joutuu yleensä myös Nuka.
Kaverille kyytiä. Tuo omituinen karvamöykky kuvassa on Nuka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti