Osa hälyryhmästä hengaili eilen Kauklahden asemalla, teemana hälypuolikkaissa oli taajamaetsintä. Järkkärit olivat suunnitelleet hienon kiertäväpiilo-systeemin. Niin hienon, että alussa meni ehkä puoli tuntia että ymmärrettiin.
Reitti ja neljä piiloa oli kaikille samat. Liinassa mentiin, tarkoitus oli toimia kiintorullalla. Tuuli oli aluksi ihan kohtalainen, mutta meidän vuorolla sitä ei enää juuri ollut. Ennen radalle lähtöä otettiin seuruuta, seuruuta ja seuruuta. Ensin ihan ilman vehkeitä, ok seurasi mutta oli jotenkin liiskassa, korvat vaakatasossa. Sitten vermeet päälle ja "kokeenomaisesti" seuruuta. Hyvin pysyi, mutta edelleen vähän liiskassa. Sitten hommiin. Keepi oli innokas ja jäljesti. Ensimmäinen figu löytyi alikulkutunnelista työmaapressujen välistä hyvin, mutta keepi vaan jatkoi hösäämistä ihan kun figu ei olisi herättänyt siinä juuri mitään reaktiota. HÄH?!? Haisteli vaan maata ja tohotti. Pyysin figua laittamaan kädet eteensä ikään kuin rulla olisi siinä (eihän niillä ollut irtiksiäkään, kun eihän tässä ole ollut mitään ongelmaa!), mutta ei auttanut. Jossain vaiheessa kesken hösäämisen keepin jalka meni sitten rullaan ja silloin se hoksasi, että himppu vie, tommonenkin roikkuu mukana. Jestas.
Toisen figun nosti myös tosi hyvin, tällä kertaa keepi kävi nätisti istumaan figun eteen ja tuijotti kauniisti silmiin. Figu oli onneksi pelannut rullan kanssa, ja hoksasi jossain vaiheessa vähän kädellä avittaa rulla. Mutta ei auttanut. Kunnes jossain haistelun välissä se rulla hulahti keepin nokan eteen "wtf, ai täällä on tällainenkin mukana".
Kolmatta ei sitten taas nostettu ihan niin herkästi. Olin ollut itse tässä piilossa ja Kit jäljesti jälkiäni. Yhdessä vaiheessa juoksi rullaan, joka laukesi ja keepi päätti ottaa sen suuhunsa. Laitettiin rulla kuntoon, ja hetken päästä se löysikin figun. Tällä kertaa se muisti, että rulla pitäisi ottaa, mutta jalka meni taas sinne ja rulla laukesi. Se tuli luokseni hieman hämillään, mutta kun se hiffasi, että jotain puuttuu, se palasi figulle ja otti toisesta päästä roikkuvan rullan. Nyt oli jo yritystä, hyvä!
Neljäs ei sitten meinannut "löytyä" millään. Tuuli katosi, ja vähäinen tuulenvire painoi hajun pois alueelta, eikä ihan heti tajuttu sitä. Pitäisi muistaa tämmöisessä tilanteessa pikkaisen katsoa, että mihin suuntaan se ilmavirta kulkee (sytkäri ostoslistalle asap!) Aikamme pyörittiin kävelyteiden risteyksessä ja sopivasti siihen pölähti sitten junallinen figuja, nice. Kun figupurkaus oli ohi, otettiin uusi vauhti ja edettiin tarpeeksi pitkälle ohi kävelytietä. Sinnepä se haju sitten lumipenkan päälle kulkeutuikin. Keepi riemastui suunnattomasti ja alkoi armoton hännänheilutus ja tohellus figun paikallistamiseksi. Hetki meni, ennen kuin löytyi. Pusut figulle, ja sitten rulla suuhun. Hyvä keepi!
Huhhuh! Eipä tullut mieleenkään, että se olisi noin kuutamolla, kun kiintorulla on toiminut jo niin hyvin. Mutta ehkä tämä oli se paljon peljätty taantuma siihen ensin opittuun tilanteeseen (eli suorapalkka). Vastahan me viime kesänä otettiin etsintään ilmaisu mukaan, vaikka eilen asiaa pohdittaessa toisin väitin. Tosin, siinä ekassa piilossa oli jotain, koska supertaitavakokenut Rii pyöri ihan samalla tavalla, nyt jälkeenpäin hoksasin. Mutta se ei selitä sitä kakkosfigulla tapahtunutta taantumaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti